28 maaliskuuta 2021

Kokkola-Pietarsaari


Kokkola-Pietarsaari: Suojaisaa saaristoa ja monenlaista nähtävää

Jorma "Saja" Sajaniemi

”Kallan 18, länsilounas 4, Tankar 17, länsi 3, selkeää, 45”. Näinhän se menee ja tällä kertaa on esittelyssä nimenomaan rannikko Kallanin majakalta Tankarin majakalle. Samalla selviää, millaisen karttasekoilun aiheutti kadonnut majakka, ja kuinka merivesi muuttui suolattomaksi.


Kokkolan ja Pietarsaaren välinen merialue sekä suuri makeavesiallas tarjoavat melojalle kohtuullisen suojaisia vesiä ja runsaasti kaikenlaista mukavaa nähtävää. Alue tunnetaan Seitsemän sillan saaristona, jolla nimellä sitä on markkinoitu melojillekin 2010-luvun alkupuolella. Valitettavasti tuolloin erityisesti melojille suunnattuja karttamateriaaleja ei tätä kirjoitettaessa enää löytynyt verkosta, mutta MobiHiidestä niissä kuvatut kohteet onneksi vielä löytyvät.

Mässkärin pooki seisoo ylväänä avomeren laidalla. Matkailupalvelut löytyvät entisen luotsiaseman tiloista.

Alueen hienoimmat nähtävyydet ovat ilman muuta Tankarin majakka sekä Mässkärin pooki. Molempien yhteydessä on matkailijoita palvelevia toimintoja, joten kukkaro kannattaa ottaa kajakista mukaan maihin noustessa. Sen sijaan Kallanin majakalla ei ole palveluja, mutta muuten paikka on hieno, ja kun kiertää Kallanin majakkaluodon ulkokautta, niin samalla tulee ylitettyä Suomen sisäisten aluevesien ulkoraja ja käytyä ulkoisten aluevesien puolella. Kannattaa kokea tämäkin melojalle harvinainen herkku.

Stora Rummelgrundetin retkisatama.

Kallanin majakka on merkitty Maanmittauslaitoksen maastokarttaan väärään kohtaan. Maastokartassa ei nimittäin ole majakan merkkiä Kallanin kohdalla, mutta siitä noin kilometrin päässä etelä-kaakkoon on majakan merkki, vaikka sillä kohtaa ei todellisuudessa ole majakkaa. Maastokartan merkin kohdalla on kyllä sijainnut Pietarsaaren majakka, mutta se on poistettu käytöstä jo vuonna 2016. Pietarsaaren majakka oli yksinkertainen, suoraan merestä nouseva metallimasto valolaitteineen, ja se on kuljetettu kokonaan pois käytöstäpoiston yhteydessä. Paikalla on nykyisin suuri valaistu reunamerkki, joka ei kuitenkaan majakan merkkiä ansaitse. Kallanin majakan ja Pietarsaaren majakan välimatka oli tosiaankin vain yksi kilometri ja vaikuttaakin siltä, että maastokartasta on poistettu väärä merkki. No, mobiHiidessä Kallanin majakka on kohdillaan.

Aamuhetki Orrskärs Sandvikenin retkisataman mainiolla hiekkarannalla.

Muita nähtävyyksiä ovat avomeren laidalla olevat muistomerkit sekä laivojen hylyt. Pietarsaaressa on helppo pistäytyä eikä Kokkolan keskustakaan mahdottoman kaukana ole, joten näiden kaupunkien palvelut ja nähtävyydet ovat lähellä, jos sellaisia melontaretken piristykseksi kaipaa.

Kokkolan ja Pietarsaaren välillä oleva Luodonjärvi on alun perin merta, joka on erotettu pengertämällä muusta merestä lähiseutujen vedensaannin turvaamiseksi. Myöhemmin samaan altaaseen liitettiin Öjanjärvi kaivamalla kanavat, joiden kautta pystyy kulkemaan niin melomalla kuin pienveneelläkin. Makeavesialtaan vedenpinta on hieman merenpintaa korkeammalla, ja yhteys merelle hoituu itsepalvelusulkujen kautta eri puolilta allasta.

Itsepalvelusulkuihin mahtuu useampikin kajakki. Tässä tullaan Palman sulusta makeavesialtaan puolelle.

Näin syntyy mahdollisuus kiertää Luodon kunnan suuret saaret yllättävän suojaista reittiä avomeren puolelta suojaa tarjoavan pikkusaariston ja  mantereen puolelta makeavesialtaan kautta. Ympyrälenkin minimipituus on noin 70 kilometriä, mutta saaristoa kiertelemällä matkaa pystyy hyvin pidentämään kymmenillä kilometreillä. Kelin salliessa voi myös käydä Kokkolan pohjoispuolella Poroluodonkarilla saakka, mutta muuten reissua ei voi pidentää sen paremmin pohjoiseen kuin eteläänkään joutumatta ulos saariston suojasta.

Luodonjärvellä aalto pääsee pahimmillaan keräämään korkeutta jopa kahdeksan kilometrin matkan. Luoteistuulella kannattaakin hyödyntää Hästön pohjoislaidan pikkusaarten tarjoamaa suojaa – löytyypä tältä reitiltä pieni kanavakin, joka on varmaankin kaivettu juuri luoteistuulilta suojautumisen takia. Reitti löytyy mobiHiidestä läpikulkukohteiden ketjuna. 


Kokkola-Pietarsaari -väli mobiHiidessä maaliskuussa 2021.
Karttapohja: Maanmittauslaitos

Alueen rannoilla on paljon mökkejä niin makeavesialtaan kuin merenkin puolella. Toisaalta retkisatamia on varsin tiuhassa, joten maihinnousu ei ole ongelma. Monissa retkisatamissa on myös jonkinlainen sateensuoja ja parhaimmissa jopa autiotupa. Vedet ovat kauttaaltaan kivikkoisia, joten meloessa on syytä pitää silmät auki ja liikkua varovaisesti.

 Rantaviivan etsimistä kivikon keskeltä Södra Hamnskäretin lähellä.

Maisemallisesti alue on varsin vaihteleva. Rannikon puolella kasvillisuus on rehevää ja rannat moni paikoin pusikkoisia. Avomeren laidalla on kivikkoluotoja sekä joitakin hiekkarantoja ja löytyypä sieltä jokunen pieni kalliorantakin ja vaikeuttaa pahimmillaan maihinnousua juuri retkisataman kohdalla. Korkeuskäyrillä ei tällä alueella juhlita.

Kokkola-Pietarsaari -alueen melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Kokkola-Pietarsaari (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

20 maaliskuuta 2021

Tammisaari-Inkoo


Tammisaari-Inkoo: Saariston suojaa


Palautetta ensimmäiselle meriretkelleen osallistuneelta melojalta: "Tämä oli hieno kokemus tällaiselle sisävesien asukille: pääsin kokeilemaan isoja aaltoja, mutta turvallinen suoja oli koko ajan ihan vieressä. Kiitos, että pääsin tänne!"

Tammisaaren ja Inkoon välillä on tiheä saaristo, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden meriretkeilyn aloittamiseen. Uloimpien saariketjujen takana aukeaa avomeri, jolla voi käydä juuri siinä määrin kuin keliolosuhteet ja omat taidot antavat myöten. Kunhan mukana on myös kokeneempia merimelojia, niin tänne on hyvä tulla harjoittelemaan merimelontataitoja.

Ulompien saarten ja luotojen takaa avautuu avomeri.

Alueen läntisessä päässä on Tammisaaren saariston kansallispuisto luontotupineen sekä luontopolkuineen. Tällä suunnalla on myös muutama majakka (Längden ja Sunharunilla sijaitseva Jussarön majakka) sekä pooki (Storgadden ja Segelskär), mutta ne ovat avomeren puolella, joten niillä vierailu edellyttää maltillisia tuulia ja vankkaa melontakokemusta.

Storgaddenin pooki sijaitsee avomeren puolella.

Landbofjärdenin pohjukasta lähtee Raaseporinjoki, jota pystyy hyvin melomaan keskiajalta peräisin olevan Raaseporin linnan raunioille saakka. Jokiosuuden pituudeksi tulee noin kaksi kilometriä suuntaansa ja linnan kohdalla on hyvä rantautumispaikka. Linnalla on sitten hyvä katsella ympärillä leviäviä niittyjä sekä metsiä, ja tajuta samalla olevansa käytännössä merenpinnan tasalla. Silloin oivaltaa, miten maankohoaminen on muuttanut satojen vuosien kuluessa maisemaa, ja että linna on tosiaankin voitu aikanaan perustaa saarelle.

Alueen itäpäästä löytyy veneilijöiden suosima Barösundin väylä ja Orslandetin eteläpuolinen rauhallisempi saaristo. Sen kaakkoiskulmassa sijaitsee Sää rannikkoasemilla -lähetyksistä tuttu Bågaskär, jolla on pitkä historia luotsilaitoksen, merivartioston sekä rannikkotykistön palveluksessa.

Tammisaari-Inkoo -väli mobiHiidessä maaliskuussa 2021.
Karttapohja: Maanmittauslaitos

Tammisaaren ja Inkoon välinen melontamatka on lyhimmillään 50 kilometriä, mutta ympyrälenkkiin saa helposti menemään 150-200 kilometriä. Rikas saaristo tarjoaa reittivalinnalle runsaasti mahdollisuuksia eikä ympyrälenkillä tule lainkaan edestakaisin melomisen tuntua. Huonolla säällä voi meloa suojaisessa sisäsaaristossa ja kelien parantuessa siirtyä nopeasti karumman ulkosaariston puolelle. Tammisaari-Inkoo -väli tarjoaakin Suomenlahden meriluontoa parhaimmillaan ja rikkaimmillaan kompaktissa paketissa.

Lisätietoja Tammisaaren saariston kansallispuistosta löytyy Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.

Tammisaari-Inkoo -alueen melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Tammisaari-Inkoo (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Luonteri


Luonteri: Kallioita ja jyrkänteitä


Leirissä illalla kuultua: "Meinasin sanoa, että 'huomasittekos siinä ison hienon kallion vieressä...' mutta sitten huomasin, että mehän meloimme koko päivän isojen hienojen kallioiden ohi, joten eihän kukaan olisi ymmärtänyt, mitä paikkaa minä tarkoitan!"

Luonteri on noin 20 km pitkä ja 13 km leveä järvi, joka sijaitsee Anttolan koillispuolella. Luonterin keskeisillä osilla on runsaasti korkeita, suoraan järvestä nousevia kalliojyrkänteitä, jotka antavat järvelle sille ominaisen luonteen. Melontareittiä suunnitellessa kannattaakin katsoa maastokartasta paikat, joissa on runsaasti korkeuskäyriä ja jyrkänteen merkkejä. Alueen hienoimmat paikat näkyvät maastokartassa myös luonnonsuojelualueina.

Luonterin rannalta johtaa polku ehdottomasti käynnin arvoiselle Neitvuorelle, jolta on komeat näköalat mm. Luonterin suuntaan. Neitvuoren lisäksi ainoa varsinainen nähtävyys on Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus, joka löytyy maastosta helposti. 

Luonteri Neitvuorelta nähtynä.

Luonterilla on pitkiä selkiä, jotka on kuitenkin useimmissa tapauksissa mahdollista välttää kiertelemällä saarten suojassa. Alueella on runsaasti retkisatamia, mutta telttapaikkoja on monesti vain niukasti. Korvensaaressa on kuitenkin runsaasti telttapaikkoja ja jopa sauna.

Hyvä lähtöpaikka on Anttolan keskustan koillisrannalla oleva satama, jolloin Luonterin keskeisten alueiden kiertämiseen menee 40-80 kilometriä.

Luonteri mobiHiidessä maaliskuussa 2021.
Retken mahdolliset laajennussuunnat kuvattu violeteilla nuolilla.
Karttapohja: Maanmittauslaitos

Jos aikaa on, niin retkeen kannattaa yhdistää käynti Astuvansalmen todella upeilla kalliomaalauksilla Yövedellä. Hyvä reitti kulkee Väätämönsalmen ja Vuolteen avokanavan kautta Yövedelle, josta Varkaantaipaleen avokanavan kautta Louhivedelle. Täältä voi palata Väätämönsalmen kautta takaisin Luonterille tai sitten meloa Outulanvirran, Paljaveden ja Vitjasen kautta (maisemiltaan ei kovinkaan kaksista reittiä) Anttolan keskustan lounaispuolella olevaan venerantaan, jolloin suositeltuun lähtöpaikkaan jätetty auto löytyy puolen kilometrin kävelymatkan päästä. Tällainen Astuvansalmen kierros lisää matkaa noin 60 km.

Astuvansalmelle voi myös kiertää Lietveden kautta, jolloin matka pitenee vielä noin 20 kilometrillä.

Luonterin melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Luonteri (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Puula


Puula: Raukkeja ja suuria selkiä


Mikkelin länsipuolella sijaitseva Puula tarjoaa melojalle kristallinkirkkaat vedet, komeita kallioita, mainioita retkisatamia sekä suuren määrän raukkeja, joita ei muualla Suomessa juurikaan näe. Ja raukkien takia Puulalle kannattaa ehdottomasti lähteä. Puula onkin niin hieno paikka, että jos saisin elämäni aikana käydä melomassa vain yhdessä kohteessa, niin Puula olisi ehdottomasti toinen niistä!

Muokattu 6.5.2026 ja 15.6.2026 *)

Mikkelin länsipuolella sijaitseva Puula on Suomen 13. suurin järvi. Sen rannoilla ei ole juuri lainkaan teollisuutta ja maanviljelyäkin on varsin vähän, minkä ansiosta Puulan vesi on erittäin kirkasta. Järvi on laadultaan karu ja ruovikoita on hyvin niukasti.

Pitkissä ja kapeissa väylissä järven pohjoispäässä Kangasniemelle ja kaakkoiskulmalla Otavaan sekä lounaiskulmasta pohjoiseen kurottuvassa salmessa on veden laatu kuitenkin hieman heikompi ja ruovikoitakin runsaammin. Näillä alueilla on myös niukemmin nähtävää, joten ne voi jättää vähemmälle huomiolle.

Puulan rannat ovat enimmäkseen kivikkoisia ja kallioisia. Hiekkarantoja on hyvin vähän ja vapaita hiekkarantoja ei oikeastaan ollenkaan. Kallioita lukuunottamatta rannat ovat valtaosin tiheäpuustoisia eivätkä siten houkuttele maatauon pitoon. Kalliot nousevat puolestaan sen verran jyrkästi, että maihinnousu ei tunnu hyvältä ajatukselta niidenkään kohdalla. Loivarantaiset matalat kalliot ovat kortilla.

Mutta Puulalle kannattaa silti ehdottomasti lähteä, sillä sen nähtävyydet ovat ylivertaiset!

Saarnastuolin pystyy kiertämään kajakilla.

Puulan erikoisuus ovat raukit, jotka ovat syntyneet aaltojen ja jään koverrettua Puulan alueen helposti rapautuvaa kivilajia aikojen saatossa. Näin on syntynyt monenlaisia muotoja kallioihin ja yksittäisiin lohkareisiin. Ja mikä tärkeintä, nämä hienoudet ovat tulleet näkyviin vuonna 1854, kun Puulan pintaa laskettiin 2,5 metriä. Mahtava aarreaitta oli syntynyt ja tullut melojien saavutettavaksi! Raukeista kuuluisimpia ovat Saarnastuoli, Alttarikivi ja Mainiemen raukki, joista viimeksi mainittu on tainnut nousta suosioon lähinnä vain helpon saavutettavuuden vuoksi -- se on ainoa raukki, jonka luokse pääsee autolla.

Koska Puulan alueen kivilaji on helposti rapautuvaa, niin ylipäätään kaikki kalliot ovat lohkareineen, koloineen, halkeamineen ja onkaloineen hioutuneet aikojen kuluessa pyöreäreunaisiksi, mikä antaa niille hauskan ja omaperäisen ulkoasun. Tämän lisäksi kallioissa on myös tuoreita lohkeamapintoja ja -särmiä, joihin eroosio ei ole vielä kerinnyt purra. Puulan kalliot tarjoavatkin monenlaisia hienoja yksityiskohtia, joiden ohi on vaikea meloa pysähtymättä. Kamera onkin syytä varata jo valmiiksi helposti käsille.

Melojan kannalta katsottuna Puulalla on kolme erityistä nähtävyyskokonaisuutta, joita ei kannata jättää väliin. Ensimmäinen näistä muodostuu edellä mainitun Saarnastuolin ympärille. Saarnastuoli on komeaan kalliojyrkänteeseen liittyvä korkea ja massiivinen kivipylväs, joka seisoo kapeaksi raukiksi rapautuneen jalkansa varassa. Pylvään tukijalkaan liittyy vielä se hieno ominaisuus, että sen pystyy kiertämään kajakilla! Saarnastuolin läheltä löytyy sitten myös Kasperi Hautalan sateenpitokivi, jonka suojassa pidetty kahvitauko on ikimuistoinen kokemus, sekä sykähdyttävän korkea kallioseinämä, Haukkavuori, johon on muodostunut vesirajan tasolle uskomattoman upeiden pylväsraukkien ketju. 

Kirkkokallio, joka on parhaiten edukseen auringon paistaessa lännestä.

Toinen ykkösluokan nähtävyys on Kirkkokallion henkeäsalpaavan hieno jyrkänne, jossa isoa lippaa tukee muutama korkea, mutta hatara irtokivien pilari. On aivan käsittämätöntä, miten koko rakennelma pysyy koossa sortumatta yhdeksi kivikasaksi. Kirkkokalliolle johtavassa kapeassa salmessa on puolestaan komea kallioiden ketju, josta löytyy vinolla kalliopinnalla lepäävä jättikokoinen lippa. Se on liukunut osittain järven puolelle ja voi vain arvailla, milloin se luiskahtaa kokonaan alas. Lipan alle voi meloa, mutta onkin sitten eri juttu, että tekeekö näin mieli tehdä. Tälle nähtävyyskokonaisuudelle kannattaa suunnata iltapäivän tai alkuillan aikaan, jolloin valaistus osuu Kirkkokallioon parhaiten.

Kolmas uskomattoman hieno nähtävyyskokonaisuus löytyy Soisalonselän retkisataman ympäristöstä. Retkisataman viereisen saaren upeat temppelipylväät muodostavat hienoimman Puulalta löytyvän pylväsraukkien kokonaisuuden ja kaiken lisäksi ne näkyvät suoraan retkisatamaan. Puolen kilometrin päässä retkisatamasta sijaitsee myös aiemmin mainittu Alttarikivi, jota monet pitävät sienimäisen lohkareraukin arkkityyppinä. Hieman kauempaa löytyy vielä Hakniemen raukkikokonaisuus, jonka huippu on Naulasaaren kallioluolan lähes kokonaan täyttävä jättikivi. Sen kohdalla voi vain miettiä, miten tällainen on ylipäätään mahdollista!

Näissä kolmessa nähtävyyskokonaisuudessa kannattaa ehdottomasti käydä. Niiden välejä meloessa tulee sitten nähtyä paljon muutakin mukavaa. On huomattava, että mobiHiiteen ei ole merkitty kaikkia raukkeja vaan ainoastaan komeimmat. Ne vähemmänkin komeat piristävät kyllä mukavasti mielialaa, kun sellaisen havaitsee ilman ennakkotietoa ja ihan itse suunnitellun reitin varrelta.

Temppelipylväitä Soisalonselän retkisataman vieressä.

Omia retkisatamasuosikkejani ovat edellä mainittu Soisalonselkä, leveällä hiekkarannalla sijaitseva Laajalahti, sekä kahdesta pikkusaaresta muodostuva Kankariluoto. Kankariluodon toisella saarella on  tulipaikka sekä tilaa teltoille ja toisella saarella puolestaan syrjällään olevan sydämen muotoinen lohkareraukki sekä käymälä. Saaria yhdistää vedenalainen hiekkasärkkä, joten vessalle kahlatessa jalat kyllä kastuvat.

Puulalla on kaksi suurta selkää -- pisimmillään yli kymmenkilometrinen Karttuunselkä sekä hieman pienempi Simpiänselkä -- mutta myös runsaasti hienoa, sokkeloista saaristoa. Parhaimmat saaristosokkelot sijaitsevat Simpiänselän länsi- ja itäpuolilla, sekä Puukonsaaren ja Malvaniemen välillä. Suurten selkien välttäminen onnistuu periaatteessa kovallakin tuulella, mutta kiertomatkaa tulee helposti paljon -- pahimmassa tapauksessa jopa 30 kilometriä -- joten reitinvalinta kannattaa tehdä sääennustukset huomioiden.

Puula on varsin karikkoinen, ja matalikoita on myös kaukana rannoista keskellä selkiä. Niinpä niemenkärjet on kierrettävä kaukaa, aalloissa mahdollisesti näkyviä epäsäännöllisyyksiä tulee tarkkailla jatkuvasti ja vauhtia on hiljennettävä yhtään epäilyttävissä kohdissa. Toki Puulan kirkas vesi auttaa matalikoiden ja pinnan alla olevien kivien näkemisessä, kunhan vain muistaa pitää pohjaa silmällä myös melottaessa kaukana rannoista.

Loma-asutusta Puulalla on paljon, myöskin saarissa ja jopa hyvin pienissäkin saarissa. Yllättäen mökkejä on runsaasti myös järven keskiosassa, joka loistaa maastokartassa vihreällä rajattuina suojelualueina.

Puula ja Liekune mobiHiidessä maaliskuussa 2021.
Karttapohja: Maanmittauslaitos

Puula on säännöstelty ja sen säännöstelyväli on puoli metriä. Kun vedenkorkeuden kesäaikainen vaihtelu on tyypillisesti vain parikymmentä senttimetriä, niin melontaretkeily sujuu mukavasti mihin aikaan kesää tahansa.

Puulan keskeisten nähtävyyksien kiertäminen vaatii vähintäänkin 50 melontakilometriä, mutta sadan kilometrinkaan melontamatkalla ei varmasti pääse pitkästymään. Lisämatkaa saa käymällä Otavassa (15 km suuntaansa) tai Liekuneen kautta Hirvensalmella (12 km suuntaansa). Liekuneelle lähdettäessä kannattaa poiketa Kissakoskella vanhan voimalaitoksen tiloissa sijaitsevassa ravintolassa lounasaikaan.

Puulan pohjoiskärjessä sijaitsee Kangasniemi, mutta sinne tulee matkaa 25 km suuntaansa ja Puulan tämä osa on melko tylsää melottavaa. Läsäkosken kautta pääse Kyyvedelle, mutta koskialueen ohitus on pitkä ja Kyyveden retkisatamat ovat vähemmän houkuttelevia kuin Puulalla.

Kauppoja ei Puulan keskeisten osien lähellä ole. Kangasniemen ja Otavan kaupat sijaitsevat sinänsä mielenkiinnottomien pitkien lahtien päässä eivätkä Liekuneen puolella olevat Hirvensalmen kaupat ole nekään juuri sen lähempänä. Autopaikkoja löytyy kohtuullisesti Puulan eri laidoilta. 

Lisätietoja Puulan alueesta löytyy Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.

Puulan melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Puula (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐



*)
Muokkaus 6.5.2026: Tarkennoksia ja lisäyksiä kautta linjan.
Muokkaus 15.6.2026: Kirjoitettu nähtävyyksiä koskeva osuus kokonaan uusiksi ja tehty muualle pieniä tarkennoksia.


Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: