18 lokakuuta 2021

Kivijärvi


Kivijärvi: Kivikkorantoja ja vähän hiekkaakin

Jorma "Saja" Sajaniemi

Poiminta Raiskansaaren geokätkön löytöloggauksesta: ”Tämä Kivijärvi on kyllä aika mielenkiintoinen järvi, kun järven pohjoispäässä oli kätkö saaressa, jossa ei ollut lainkaan maata, ja nyt täällä on tämä kätkö saaressa, jossa on kyllä maata, mutta sen sijaan ei ole rantoja.”

Suomenselän alueella sijaitseva Kivijärvi ei tule melontaretkeä suunnitellessa ihan ensimmäisenä mieleen, mutta se tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen toisenlaisia maisemia perinteisten kalliosaarien sijaan. Komeita kivikkorantoja nimittäin riittää aivan järven pohjoisinta osaa lukuunottamatta kaikkialla, mutta löytyy Kivijärven keskiosista myös jokunen upea hiekkaranta.

Rantautuminen Raiskansaareen.Tämän lähemmäksi rantaa ei kajakilla päässyt. Ja pientä taiteilua oli kiinteälle maalle saakka pääsemisessä ihan jalkapelilläkin.

Alussa mainittu saari ”jossa ei ollut lainkaan maata” sijaitsee järven aivan pohjoisimmassa osassa, joka on matala ja ruovikkoinen. Niinpä myös matalimmat saaret erottuvat huonosti korkean kasvillisuuden seasta, ja jos vesikin on korkealla, niin selvän maapohjan löytäminen voi olla vaikeaa. Mutta tämä koskee siis vain aivan järven pohjoisinta osaa. Pääosaa Kivijärvestä kuvaa paremmin alussa mainittu saari ”jossa on kyllä maata, mutta sen sijaan ei ole rantoja”. Näitä saaria ympäröi suurten lohkareiden muodostama vyöhyke, jonka takia on vaikea sanoa mistä varsinainen ranta alkaa. Ja vaikka rannan pystyisikin havaitsemaan, niin rannalle pääseminen – kajakin kanssa tai ilman – voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Kivijärven lohkarerannat tarjoavat näyttävää katseltavaa käytännössä koko järven alueella. Saarten joukosta löytyy onneksi myös helpommin lähestyttäviäkin, ja hyviä retkisatamia sekä mainioita taukopaikkoja on itse asiassa varsin mukavasti. Mutta kartalla hyvältäkin näyttävä paikka saattaa osoittautua niin kivikkoiseksi, että teltan pystyttämisestä ei tule mitään, joten aina kannattaa tarkistaa mobiHiidestä millainen ranta ja maasto aiotussa kohteessa on.

Selkäluodolla on pikkuruinen laavu, jossa ei mitenkään mahdu yöpymään. Lisäksi maasto on niin kivikkoinen, että telttaakaan ei saa pystytettyä. Mutta taukopaikaksi Selkäluoto on kuitenkin oikein mainio ja hienolla paikalla.

Kivijärvi koostuu pitkistä etelä-pohjois-suuntaisista selistä, joissa aalloilla on tilaa kasvattaa korkeuttaan. Saaria on kaiken kaikkiaan varsin vähän, joten niistäkään ei ole tarjolla kuin niukkoja suojia. Hyvällä säällä aavat selät ovat tietysti hienon näköisiä, mutta huonolla säällä melontaolosuhteet ovat haastavat.

Melontaolosuhteisiin vaikuttaa myös järven kivikkoisuus, sillä kaikki kivet eivät tietenkään ole vedenpinnan yläpuolella näkyvissä. Ja ne juuri ja juuri pinnan alle jäävät kivethän niitä kaikkein pahimpia ovat. Pientä esimakua Kivijärven olosuhteista saa vaikkapa tästä Karttapaikan ilmakuvasta. Niin että liikutaan siellä vesillä sitten varovaisesti!

Ruokavarastoa pääsee Kivijärvellä täydentämään etelässä Kannonkoskella ja järven keskivaiheilla Kivijärven kuntakeskuksessa. Tiukan paikan tullen järven pohjoispäästä voi pistäytyä Kinnulassa, mutta siellä maamatkaa tulee kolme ja puoli kilometriä suuntaansa. Hyviä lähtöpaikkoja löytyy järven eri laidoilta varsin mukavasti.

Kivijärvi (kartan vasen laita) mobiHiidessä lokakuussa 2021. Kartan tummennetulla alueella Kivijärven alapuoliset vedet, joille pääsy edellyttää maakannasten ylityksiä.
Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Kivijärvi on lähes 50 kilometriä pitkä, joten sinne mahtuu helposti jopa 150 kilometrin mittainen lenkki. Toisaalta päiväretki Lintusaareen Suurussalmen autopaikalta tekee lyhimmillään vain kymmenen melontakilometrin retken, joten varsin erimittaisille reissuille Kivijärvi kyllä tarjoaa mahdollisuuksia. Erityisiä nähtävyyksiä ei järvellä ole, mutta Lintusaaren ja Isohiekan retkisatamien sekä Piispalan leirikeskuksen hiekkarannat kannattaa kyllä käydä bongaamassa hyvänä vaihteluna lohkarevyöhykkeille.

Isohiekan retkisatama aamuvalaistuksessa.

Kivijärveltä pystyy jatkamaan Vuosjärvelle kuljettamalla kalusto Hilmon voimalaitoksen ohi Vuosjärven pohjoiskärkeen hyväkuntoista tietä pitkin. Ohitukselle kertyy matkaa noin 2,5 kilometriä, joten kajakkikärry on tässä puuhassa tarpeen. Kivijärven luonnollinen lasku-uoma lähtee sen sijaan järven eteläpäästä ja kulkee Vuosjärvelle Pudasjärven kautta, mutta tämän reitin melottavuudesta minulla ei ole tietoa. Heti alussa ainakin on vaikeasti ohitettava säännöstelypato. Korkeuseroa järvien välillä on noin 24 metriä.

Vuosjärveltä pääsee edelleen Keiteleelle, mutta silloin on ohitettava sekä Huopanankoski että Keihärinkoski. Näissä molemmissa joutuu kyselemään ranta-asukkailta lupaa kulkea heidän tonttiensa läpi, sillä kummankaan kosken yläpuolella ei ole sopivaa yleistä rantautumispaikkaa. Omalla kohdallani homma toimi erinomaisen helposti kummankin kosken kohdalla, mutta matkassa oli kyllä roima annos harvinaisen hyvää tuuria, sillä satuin kohtaamaan juuri oikean kalastajan Vuosjärvellä ja juuri oikean mökkiläisen Keihärinkoskella. Mutta niinhän se on, että paikallisia kannattaa aina jututtaa, kun heitä vesillä kohtaa.

Kivijärven melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Kivijärvi (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: