14 huhtikuuta 2021

Etelä-Konnevesi


Etelä-Konnevesi: Kalasääsken valtakunta

Jorma "Saja" Sajaniemi

Hienot maisemat, runsaasti retkisatamia sekä hyvät mahdollisuudet kalasääsken näkemiseen – mitä muuta voisi enää melontaretkeltä toivoa!

Otetaanpa heti alkuun lyhyt nimistökatsaus, koska Konneveden eri osille käytetään kahta eri nimentätapaa. Kivisalmen pohjoispuolella on kaikkien mielestä Pohjois-Konnevesi, mutta järven eteläistä osaa toiset kutsuvat Etelä-Konnevedeksi ja toiset ... ööö ... Konneveden eteläiseksi osaksi. Maanmittauslaitoksen kartassa eteläisen osan kohdalla lukee pelkkä Konnevesi eikä edes haulla löydy nimeä Etelä-Konnevesi.

Missä Etelä-Konnevesi? Kivisalmi keskellä karttaa.
Karttapohja: 
Maanmittauslaitos.

Vaikka melojan on yleensä – Kallanin majakan sijaintia lukuunottamatta – parasta uskoa karttaa, niin käytän kuitenkin jatkossa selvyyden vuoksi tämän esittelyn kohteena olevasta järven eteläisestä osasta nimeä Etelä-Konnevesi lukipa kartoissa mitä tahansa.

Etelä-Konnevesi tarjoaa melojalle mukavia retkisatamia hienojen vesien ja maisemien äärellä. Huomattava osuus sen keskisistä osista kuuluu Etelä-Konneveden kansallispuistoon, mutta tästä huolimatta esimerkiksi leiriytymiselle ei alueella ole erityisiä rajoituksia. Toki maihinnousua lintuluodoille suositellaan välttämään pesimäaikana, mutta näinhän vastuullinen meloja tekee kaikkialla muutenkin.

Alueella pesii myös useita kalasääskipareja, joiden näkeminen nostaa retkitunnelman aivan uudelle tasolle. Sääksille on kuitenkin muistettava antaa oleskelu- ja pesimisrauha pitämällä riittävää etäisyyttä pesäsaariin. Sääksen huudot ja kiertely taivaalla tarjoavat hienon kokemuksen kauempaakin koettuna.

 Etelä-Konneveden eteläosan saaristoa.

Etelä-Konneveden eteläosa on suojaista ja sokkeloista saaristoa, josta löytyy mukavan loivia kalliorantoja ja jokunen jyrkännekin. Täällä on hyvä kierrellä ja katsella hienoja maisemia sekä poiketa evästelytauolle jollekin monista silokallioista. Maastokartan jyrkännemerkit ja avokalliot johdattelevat tälläkin alueella maisemallisesti parhaille paikoille.

Järven keskialueen suuret selät aiheuttavat tuulisina päivinä päänvaivaa reitinvalinnalle, koska pisimmillään aalto pääsee kasvamaan noin kuuden kilometrin matkan. Selkien läheisyydessä kannattaakin hyödyntää myös pienten luotojen ja karikoiden tarjoamat suojat. Suurten selkien retkisatamat sijaitsevat todella hienoilla paikoilla, joten niillä vierailu on vaivan arvoista.

Nollatuulen ja hyvän sääennusteen mahdollistama yöpymisrantautuminen Lapinsalon retkisatamassa.

Melojan saavutettavissa on kaksi näköalapaikkaa, joista kuuluisampi on 116 metriä Etelä-Konneveden pintaa korkeammalle nouseva Kalajanvuori. Sille johdattava noin 1,5 kilometriä suuntaansa oleva polku lähtee Kalajanjärven Kiertolahdesta. Kiipeämisosuuksiltaan selvästi maltillisempi vaihtoehto on Enonrannasta lähtevä 2,8 kilometrin Loukkuvuoren lenkki, joka ei nimestään huolimatta kulje Loukkuvuoren huipun kautta mutta nousee sentään parhaimmillaan noin 60 metriä Etelä-Konneveden yläpuolelle. Kumpikin reitti on maastoltaan varsin vaativa, joten niiden kulkemiseen tulee varata reilusti aikaa.

 Kalajanjärvelle pääsee putkahtamaan kapean uoman kautta.

Etelä-Konnevesi on varsin kompakti alue ja sille pystyy mielekkäästi ahtamaan melontaa tuollaiset 60 kilometriä. Karttaa pikaisesti katsomalla Etelä-Konneveden itäpuolella oleva Hankavesi näyttää tarjoavan mukavan lisän useamman päivän retkelle. Sen erottaa Etelä-Konnevedestä kuitenkin Konnekoski, joka on hyvin hankala meloa ylöspäin ja jota kaikki eivät mielellään edes laske alaspäinkään. Koski on mahdollista ohittaa tietä pitkin, mutta matkaa tulee noin 300 metriä. Hankavedelle haluavan onkin otettava tämä huomioon.

Etelä-Konnevesi mobiHiidessä huhtikuussa 2021. Konnekoski merkitty punaisella soikiolla. Kivisalmi ylhäällä keskellä.
Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Mainio tapa pidentää reissua on tehdä ympyrälenkki lähtemällä Kivisalmen kautta Pohjois-Konnevedelle, josta Kiesimän sekä Kerkonkosken sulkujen kautta Niinivedelle ja edelleen Nokisenkosken kautta Rautalammin ohi Hankavedelle sekä lopuksi Konnekosken kautta takaisin Etelä-Konnevedelle. Matkaa tälle lenkille tulee lyhimmillään 75 kilometriä ja kiertosuunnaksi kannattaa valita juuri edellä kuvattu, koska silloin nousu ”ylämäkeen” käy näppärästi Kiesimän kanavan sulutuksessa ja sen jälkeen matka onkin tasaisten järviosuuksien lisäksi pelkkää alamäkeen laskettelua. Ainoa hieman hankalampi paikka on siis Konnekoski, josta ihan kaikki eivät mielellään laske läpi. Nokkela ratkaisee tämän ongelman valitsemalla Konnekosken koko reissun lähtöpisteeksi, jolloin retken voi aloittaa kosken alapuolelta ja päättää sen kosken yläpuolelle.

Konnekoski heinäkuussa 2007. Kosken virtaus tietenkin vaihtelee vesitilanteen mukaan.

Pari pykälää haastavampi lisälenkki syntyy lähtemällä Etelä-Konneveden länsipäästä Siikakosken kautta Kynsivedelle ja edelleen Laukaalle, josta pohjoiseen Äänekosken ohi Keiteleelle ja Listonsalmen jälkeen kaakkoon Lavianselälle, josta Neiturin sulun kautta Pohjois-Konnevedelle ja Kivisalmen läpi takaisin Etelä-Konnevedelle. Lenkin varrella on pitkät ja hankalat ohitukset maata pitkin Kellankosken sekä Simunankosken kohdalla. Lisäksi Keiteleellä tulee vastaan suuria järvenselkiä. Tämä lenkki onkin mukavinta ja turvallisinta tehdä isommalla porukalla. Lenkin pituus on lyhimmillään 180 kilometriä ja kiertosuunta kannattaa valita yllä kuvatun mukaiseksi. Matkan varrelle osuu monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä kuten Laukaan Saraakallion kertakaikkisen upeat kalliomaalaukset. Kiinnostava mutta haastava lenkki siis.

Kummallakin lisälenkillä on mahdollisuus ruokavarojen täydennykseen reissun aikana, mutta jos retki suuntautuu pelkästään Etelä-Konneveden alueelle niin lähtiessä on syytä olla mukana koko reissun ruuat ja vedet.

Lisätietoja Etelä-Konneveden kansallispuistosta löytyy Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.

Etelä-Konneveden melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Etelä-Konnevesi (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐




Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: