15 marraskuuta 2021

Ouran saaristo


Ouran saaristo: Kivikkoista sokkelikkoa avomeren äärellä

Jorma "Saja" Sajaniemi

Ouran saaristo on tyypillistä maankohoamisaluetta, jossa matalat luodot ja saaret vuorottelevat kapeiden salmien ja merestä irti kuroutuvien lahtien kanssa. Rannat, saaret ja meri ovat hyvin kivikkoisia ja kasvillisuus poikkeaa merkittävästi sisäsaaristosta. Ouran saaristo onkin maisemaltaan hyvin samantapainen Merenkurkun kanssa, mutta on kooltaan toki selvästi pienempi. Viikonloppua pitempää reissua kaipaava joutuukin lähtemään tiheimmän saariston suojasta myös aukeammille vesille.

Ouran saaristo on mainio esimerkki maankohoamisen vaikutuksesta alueella, jossa varsin tasainen merenpohja on noussut  –  ja nousee edelleen  –  pikku hiljaa vedenpinnan yläpuolelle. Näin syntyy uusia luotoja, jotka kasvattavat vähitellen pinta-alaansa ja yhtyvät suuremmiksi saariksi. Samalla syntyy matalien kynnysten merestä erottamia lampareita, joihin pääsee aika ajoin myös suolaista vettä. Kasvuolosuhteet muuttuvat jatkuvasti, mikä näkyy kasviston omintakeisuutena ja jatkuvana muutoksena. Ouran saaria on aikanaan käytetty myös laidunnukseen ja silläkin on ollut saariston kasvillisuuteen oma vaikutuksensa, joka on tarkkasilmäisen kasvien ystävän havaittavissa edelleenkin. 

Avomeren tuntumassa olevat kivikkorannat ovat tyypillistä Ouran saaristolle. Tämän parempaa kajakkiparkkia ei lounastauon pitämiseen nälän yllättäessä löytynyt  –  onneksi tuuli oli liki nollassa. Kannelle kiinnitettyä kajakkikärryä ei merellä tietenkään tarvitse, mutta reissu olikin alkanut Nokialta, ja Kokemänjoella on monta maitse ohitettavaa voimalaa.

Meren pohja on alueella erittäin kivikkoinen. Maankohoamisen myötä pintaan nousee ensimmäisenä laajoja kivikoita ja myös saaret ovat tavattoman kivikkoisia. Melojalle tämä tietenkin asettaa haasteita niin vesillä liikuttaessa kuin teltanpystytyspaikkaa etsittäessä. Vesillä onkin melottava hyvin varovaisesti eikä alueen vähälukuisiin retkisatamiin kannata kovin suurella porukalla suunnistaa.

Maisemallisesti alueen yleiskuva on hyvin samantapainen kuin Merenkurkussa: matala ja kivikkoinen  –  korkeita kallioita ei täältä löydä. Mainion esimerkin alueen olosuhteista antaa Karttapaikan ilmakuva.

Hamskerista löytyy hyvä telttapaikka sateellakin.


Alueella on runsaasti matalikkoja, joissa aalto tuppaa kasvattamaan korkeuttaan ja pahimmillaan murtumaan, mikä voi luoda hyvinkin vaikeat melontaolosuhteet. Toisaalta matalikot samoin kuin kivikotkin ovat melojan kannalta myös hyödyllisiä, sillä ne toimivat aallonmurtajina. Erityisesti pitkien kiviriuttojen takana voi toisinaan meloa kilometrikaupalla suojassa avomeren aallokolta. Matalikot ja kivikot näkyvät parhaiten merikartassa, ja niinpä en itse lähde näille vesille melomaan ilman aitoa merikarttaa.

Pintakivetkin rikkovat aaltoja ja tarjoavat siten suojaa.

Karun luonnon ja sokkeloisten vesien lisäksi Ouran saaristossa on kaksi erityistä nähtävyyttä: Ouran pooki ja Ouraluoto. Puinen lähes 15 metriä korkea pooki on rakennettu vuonna 1856 ohjaamaan merenkulkijoita kohti Merikarvian satamaa. Viereisellä Ouraluodolla on ollut luotsitoimintaa vuosina 1851-1968, ja sen jäljiltä saarella on useita vanhoja rakennuksia, mm. nykyisin majoituskäytössä oleva, vuonna 1937 rakennettu entinen luotsiasema. Koko Ouraluoto on nykyisin Merikarvian kunnan omistama, yleisessä käytössä oleva virkitysalue.

Ouraluodon luotsiaseman alueella ei saanut nauttia alkoholia ja luotseilla olikin tarinan mukaan tapana siirtyä Hotelliksi kutsutun suuren laakean kiven päälle nauttimaan juomansa. Näin he olivat Ouraluodon uolkopuolella alkoholikiellon ulottumattomissa. Tuohon aikaan kivi on ollut selvästi nykyistä matalammalla, sillä maa nousee merestä täällä noin 70 cm sadassa vuodessa.

Toisinaan näkee sanottavan, että Ouran saaristo kuuluu Selkämeren kansallispuistoon, mutta tarkalleen ottaen näin ei asianlaita ole. Selkämeren kansallispuisto ulottuu kyllä Merikarvian edustalta etelään Porin ja Rauman ohi aina Uudenkaupungin edustalle saakka, mutta pääosa kansallispuistosta sijoittuu kuitenkin ulkomerelle. Niinpä esimerkiksi Ouran saaristosta kuuluu kansallispuistoon vain muutamia pikkusaaria sekä osia joistakin yksittäisistä saarista. Kansallispuistoon kuuluvien alueiden lisäksi Ouran saaristossa on myös jonkin verran muita luonnonsuojelualueita, mutta pääosaa saarista ei ole suojeltu millään tavalla. Karttaa saakin katsella varsin tarkkaan, jos haluaa selvittää, mikä saari on suojeltu ja mikä ei, mutta toisaalta kansallispuiston alueella voi toimia normaalisti, sillä jokamiehenoikeudet pätevät käytännössä kaikkialla.

Ouran pooki ja (kuvan vasemmassa reunassa olevan pensaan oikealla puolella juuri ja juuri erottuva) Ouraluodon luotsiasema sijaitsevat vierekkäisillä saarilla. Pooki seisoo uljaana Pookikarilla, josta pookin puoleinen pää kuuluu Selkämeren kansallispuistoon ja toinen pää ei ole suojelualuetta.

Melontamatka Krookan satamasta Ouran saariston suojaan on viiden kilometrin luokkaa ja matkalla on tehtävä noin puolentoista kilometrin vähemmän suojaisa ylitys esimerkiksi Värkinporttien tai Kakkarkrunninporttien kohdalta. Ylityspaikan valinnassa kannattaa huomioida senhetkinen tuulen suunta.

Ouran saaristo on pinta-alaltaan varsin vaatimaton ja sen halkaisija on vain noin viisi kilometriä. Jo parinkymmenen kilometrin kiertelyn jälkeen alkavatkin saarten välit olla varsin hyvin koluttuja, joten vähänkin pitempää retkeä kaipaava joutuu laajentamaan reissuaan pohjoiseen tai etelään.

Ouran saaristo (ympyröitynä) ja sen lähivedet Mäntyluodosta Yttergrundiin mobiHiidessä marraskuussa 2021.
Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Pohjoisen suunnalla seuraava hyvä kohde on Yttergrundin upea majakka, jonka yhteydessä on myös telttailumahdollisuus. Majakka sijaitsee suojaisassa saaressa ja sinne pääsee Ouran saaristosta melko suojaisaa sisäreittiä pitkin. Matkaa Ouran saaristosta tulee noin 20 kilometriä ja sen varrella  –  tosin kolme kilometriä sisäväylältä ulkomeren puolella  –  kohoaa Merikarvian moderni majakka, joka ei komeile ulkonäöllään samaan tapaan kuin vanhemmat majakat. 

Myös etelän suuntaan löytyy suojaisia sisäreittejä aina Tahkoluotoon saakka, mutta paikoin on uskaltauduttava myös avomeren laitaan. Tahkoluotoon tulee Ouran saaristosta matkaa liki 30 kilometriä ja siitä edelleen vaikkapa Poriin toiset 30 kilometriä. Tahkoluodon edustalla oleva Kaijakarin majakka kuuluu moderneihin majakoihin, mutta viereinen, autollakin saavutettavissa oleva Kallon vanha majakka on komeine nautofoneineen hieno käyntikohde. Lisäksi Kalloon johtavan pengertien varressa on Mäntyluodon satamasta siirretty jugendtyylinen, alun perin satamaloistoksi ja merkinantotorniksi rakennettu Ryssäntorni, joka on sittemmin toiminut myös pookina.

Sisäreitilläkin voi tuulla vaikka aalto ei kovin isoksi välttämättä pääse kasvamaankaan.

Retkisatamia on Ouran saaristossa vain muutama ja nekin varsin kivikkoisia. Pohjoiseen lähdettäessä ainoa retkisatama ennen Kristiinankaupunkia on Yttergrundin majakalla. Etelän suunnalla retkisatamia on enemmän.

Merikarvian ja Ahlaisten kaupat ovat kumpikin noin 1.5 kilometrin päässä rannasta. Sen sijaan Porin edustan Reposaaresta kauppa löytyy lähempää. Autopaikkoja on runsaasti pitkin rannikkoa.

Lisätietoja Saaristomeren kansallispuistosta löytyy Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.

Ouran saariston ja lähivesien melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Ouran saaristo:

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.


Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: