07 helmikuuta 2022

Kotka-Loviisa


Kotka-Loviisa: Suojaa, aavaa ja runsaasti nähtävää

Jorma "Saja" Sajaniemi

”En ole koskaan aikaisemmin jarruttanut kajakkia yhden päivän aikana niin paljon kuin tänään” totesi sisävesien kasvatti, kun olimme meloneet reippaalla lounaistuulella Flakanäsistä Lehmäsaareen. Radion Sää rannikkoasemilla kertoi Rankin tuulilukemaksi 16 metriä sekunnissa, ja ulkomeren puolelle emme sillä kelillä olisi lähteneetkään, mutta onneksi täällä on käytettävissä myös kohtuullisen suojainen sisäreitti. Kuutsalo piti kyllä kiertää pitempää kautta suojan puolelta.

Suomenlahti tarjoaa Kotkan ja Loviisan välillä monenlaista nähtävää. Lähes koko välin kattavan, suhteellisen suojaisen sisäreitin keskeisiä nähtävyyksiä ovat Loviisan edustalla sijaitseva ruotsalaisten rakentama Svartholman merilinnoitus sekä Kotkan edustalle venäläisten perustama Ruotsinsalmen merilinnoitus. Linnoitusten taustalla on vuonna 1743 solmittu Turun rauha, jossa Ruotsi luovutti Venäjälle maa-alueita nykyisestä Kaakkois-Suomesta. (Ja samaisen rauhan takia venäläiset rakensivat Saimaan puolelle neljä sotilaskäyttöön tarkoitettua kanavaa, joiden kautta kulkee hieno Suvorovin kanavien ympyräreitti, josta on oma esittelynsä.)

Turun rauhan raja kulki Kymijoen läntisintä haaraa pitkin, joten Kotka jäi Venäjän puolelle. Ruotsalaiset huomasivat tarvitsevansa omalle puolelleen rajaa uuden linnoituskaupungin ja perustivat pika-pikaa vuonna 1745 Degerbyn kaupungin, jonka nimi vaihtui seitsemän vuoden kuluttua Loviisaksi Ruotsin uuden kuningattaren kunniaksi. Loviisanlahden pohjukkaan ryhdyttiin rakentamaan maalinnoitusta (Loviisan linnoitus) ja sen pariksi lahden suulle Svartholman merilinnoitusta. Kumpikaan ei tullut täysin valmiiksi, mutta Svartholman rakennustöissä päästiin kuitenkin huomattavan pitkälle ja se onkin nykyään suosittu matkailukohde, jonne pääsee myös vuoroveneellä. Hyvän yleiskuvan Svartholmasta saa tästä ilmakuvasta.

Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvan, 1700-luvun viimeisellä vuosikymmenellä valmistuneen Fort Slavan linnakkeen osittain restauroidut rauniot sijaitsevat pienellä Kukourin saarella. Saarelle ei ole vuoroveneyhteyttä ja siellä saakin olla enimmäkseen omassa rauhassa.

Venäläiset ryhtyivät tietenkin linnoittamaan omaa puoltaan uudesta rajasta ja näin syntyi Kotkaan mantereen puolelle Kyminlinna sekä sen vastinpariksi meren puolelle Ruotsinsalmen merilinnoitus, johon kuului nykyisin autollakin saavutettavien osien lisäksi kaksi saarilla sijaitsevaa linnaketta. Näistä suurempi on Fort Elisabeth, joka on suosittu ulkoilukohde ja jonne on vuoroveneyhteys. Svartholman tapaan myös Fort Elisabethissa on ravintolapalveluja. Hieman ulompana merellä sijaitseva Fort Slava on vaatimattomampi eikä siellä ole infotaulujen lisäksi muita matkailupalveluja. Sekä Fort Elisabeth että Fort Slava samoin kuin isosta retkisatamastaan tunnettu Lehmäsaari kuuluvat Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuiston status ei kuitenkaan rajoita alueella liikkumista.

Kotkan mainioon nähtävyystarjontaan tuovat oivan lisänsä Kotkan kaupunkialueella sijaitseva monipuolinen Merikeskus Vellamo sekä Kymijoen suussa sijaitseva Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Nämä molemmat ovat käymisen arvoisia paikkoja ja helposti saavutettavissa myös meloen.

Sisäreittiä kulkiessa kannattaa Kotkan ja Loviisan puolivälissä pistäytyä Kymijoen Pyhtään haarassa sijaitsevalla Strukan käsikäyttöisellä sulkukanavalla. Sulku on rakennettu 1900-luvun alussa Stockforsin tehtaan tarpeisiin ja sen kautta pääsee myös Pyhtään nykyisin hiljaiseen kuntakeskukseen. Sulkuporttien avaaminen ja sulkeminen samoin kuin veden laskemiseen tarvittavien sulkuluukkujen käyttäminen tapahtuu Strukan kanavalla kokonaan käsivoimin.

Strukan sulku on Suomen ainoa käytössä oleva käsikäyttöinen merisulku. (Eikä nyt heti tule mieleen muitakaan sulkuja, jotka yhdistäisivät suolaisen veden aidosti makeaan veteen. Länsirannikon suluthan yhdistävät meriveden makeanveden altaisiin, jotka ovat kuitenkin alun perin olleet osa merta.)

Kelin salliessa kannattaa suunnata sisäreitiltä avomeren äärelle ja vierailla ulompien saarten muodostamalla ketjulla, jonka suosituin kohde on pitkistä hiekkarannoistaan ja eteläkärjen saaristokylästään tunnettu Pyhtään Kaunissaari.  Tunnelmallisessa kylässä on vilkkaan vierasvenesataman lisäksi muun muassa pieni saaristolaismuseo, kauppa, kahvila, ravintola ja luontotupa. Vierailijamäärien kasvaessa Kaunissaaren vesihuolto on takkuillut, mutta vuonna 2021 mantereelta vedetyn runkovesijohdon ansiosta tämänkään ei pitäisi enää olla ongelma.

Kaunissaartakin ulompana olevat Ristisaari, Pitkäviiri ja Mustaviiri kuuluvat Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, jossa telttailu on sallittua vain retkisatamissa. Ulkosaarilla on ennen teltan pystyttämistä toki lisäksi aina syytä tarkastaa säätiedotuksesta, että seuraavana päivänäkin pääsee vesille ja pystyy melomaan takaisin mantereen tuntumaan.

Mustaviirin korkeimmalla kohdalla sijaitsee yksi Mustanmeren ja Pohjoisen jäämeren yhdistävän Struven kolmiomittausketjun suojelluista pisteistä. Ketju valmistui vuonna 1855 ja sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa. Struven ketju kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, johon on Suomesta hyväksytty kaikkiaan vain seitsemän kohdetta.

Kaunissaaren telttailualue sijaitsee saaren itärannalla, josta on hyvä näköala Mussalon satamaan johtavalle vilkkaalle laivaväylälle. (Kuva: Tuula Parikka.)

Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten tapaan myös Kotkan edustalla sijaitsevalla Rankilla on pitkä sotilashistoria. Se oli alkuun osa Pietari Suuren merilinnoitusta, jonka venäläiset perustivat 1910-luvulla Pietarin suojaksi, ja Suomen itsenäistyttyä saari siirtyi Suomen puolustusvoimien käyttöön. Näiltä ajoilta saaressa on suuria rannikkotykkejä, vanhoja kasarmeja ja muita sotilasrakennelmia. Vuonna 2015 Rankki siirtyi matkailukäyttöön ja nyt siellä on muun muassa ravintola. Saaren tarkasta annista melojalle minulla ei ole omakohtaista tietoa, sillä viimeksi sen sivuuttaessani saari oli vielä tiukasti suljettu ulkopuolisilta. Edes hyvät aamukahvit nauttinut kanssameloja ei päässyt maihin keventämään oloaan, sillä rantaan kuin tyhjästä ilmestynyt asevelvollispartio ohjasi hänet päättäväisesti pois saaren tuntumasta. Nykyisin Rankin ja Kirkonmaan ympärillä on Merivoimien suoja-alue, joka ei kuitenkaan rajoita melojien liikkumista. 

Pookeista kiinnostuneille on Rankin eteläpäässä vanhan pookin vankka parimetrinen kiviperustus. Loviisan edustalta löytyy puolestaan vuonna 1858 valmistunut, hyväkuntoinen Orrengrundin pooki, joskin se on jo selvästi ulompana merellä kuin Rankki. Myös Orrengrund sijaitsee Merivoimien suoja-alueella, mikä ei kuitenkaan estä liikkumasta alueella. 

Ulkomeren laidassa on hyvällä säällä mukava pitää taukoa. Kovalla tuulella tilanne on toinen – esimerkiksi lounaistuulella pääsee aalto kasvattamaan korkeuttaan yli kuudensadan kilometrin matkan.

Maisemallisesti Kotkan ja Loviisan väli tarjoaa monenlaista nähtävää. Sisäsaaristo koostuu enimmäkseen melko matalista ja osin louhikkoisista metsän peittämistä saarista, mutta paikoin löytyy myös pitkiä hiekkarantoja. Loma-asutusta on jonkin verran, mutta kaikkialta löytyy myös vapaita rantoja maataukojen pitämiseen. Vedet ovat varsin kivikkoisia, joten meloja saa olla koko ajan tarkkana. Myös ulkosaaristo on metsäistä mutta siellä saarien rannoissa on tyypillisesti leveä kalliovyöhyke. Sisäsaaristossa paljaat kalliot ovat sen sijaan pienialaisempia. Korkeat saaret ja kalliojyrkänteet ovat koko alueella hyvinkin harvinaista herkkua.

Kotkan edustalla sijaitsevan Kuutsalon itäpuolella on upeita kalliosaaria kuten Nuokot, Pitkä-Kotka ja Aarholma. Nämä ovat saavutettavissa ilman pahimman avomeren puolelle siirtymistä ja täydentävät hienosti retken maisemallista antia. Tammion kautta voi halutessaan siirtyä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ydinalueelle, mutta silloin joutuu kyllä kulkemaan tuulille alttiina aivan ulkomeren laitaa pitkin. Haminaankin täältä pääsee, mutta sinne johtava reitti ei ole kovinkaan mielenkiintoinen.

Sään salliessa kannattaa suunnata Nuokkoihin, jossa on mainio retkisatama ja hieno kallioinen maasto molemmin puolin Ulko-Nuokon ja Sisä-Nuokon välistä suojaista salmea.

Idässä tulee kansallispuiston jälkeen vastaan valtakunnan raja, joten sen pidemmälle ei retkeä voi siihen suuntaan jatkaa. Länteen päin merta sen sijaan riittää. Loviisan länsipuolella vedet jatkuvat edelleen varsin suojaisina ja Pellingin itäpuolella on hieno, tiheä saaristo, jonne pääsee hyvällä säällä Keipsalon eteläpuolelta kulkevan upean pikkusaarten jonon kautta. Viljelysmaisemista sekä ruovikkoisista lintuvesistä kiinnostuneen kannattaa suunnata Pernajanlahdelle, joka pistää lähes 20 kilometrin mittaisena Keipsalosta Pernajan kirkonkylän ohitse aina Koskenkylään saakka.

Retkisatamia on varsinkin suojaisen reitin puolella vain harvakseltaan, mutta suunnitelmallisesti edetessä kuitenkin riittävästi. Hyvin varustettuja kauppoja alueella on vain Kotkassa sekä Loviisassa, ja niissäkin kävelymatkaa kertyy helposti kilometrin verran suuntaansa. Myös Kaunissaaressa on kauppa, joskin  saaristokauppojen valikoimat ovat useimmiten varsin suppeita. Lähtöpaikkoina voi käyttää Kotkan ja Loviisan satamia, mutta myös Keihässalmen satama on oivallinen lähtöpaikka.

Loviisan ja Kotkan väli lähiympäristöineen mobiHiidessä helmikuussa 2022.
Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Kotkan ja Loviisan väli on noin 50 kilometriä ja mielekkääseen ympyrälenkkiin kertyy helposti 150 kilometriä. Lännen suuntaan retkeä voi pidentää mielin määrin ja itäänkin helposti kymmeniä kilometrejä. Hienoja maisemia riittää kyllä molempiin suuntiin.

Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta löytyy lisätietoja Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta, Svartholman merilinnoituksestaStruven ketjusta ja Langinkosken luonnonsuojelualueesta.

Kansallisten kaupunkipuistojen verkkosivustolta löytyy lisätietoa Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta.

Kotka-Loviisa-välin melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Kotka-Loviisa (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: