Kallavesi

Kallavesi: Runsaasti retkisatamia mukavassa saaristossa

Jorma "Saja" Sajaniemi

Koti-ikävän vaivaaman kuopiolaisen Amerikan-matkaajan virolaiseen kuorolauluun rustaamat uudet suomenkieliset sanat – ne meille tutummat – kertovat paljon tämänkertaisesta kohteesta: ”Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj! ... Tokko suanen koskaa ennee, kierteep Puijonsarven nennee”. Kyllä, kaislikkorantoja täältä löytyy, ja kyllä, Kallavesi ulottuu myös Kuopion luoteispuolelle vaikka parhaat paikat löytyvätkin Kuopion kaakkoispuolelta. Mutta sanojen murteellisuudesta huolimatta täällä kyllä pärjää, vaikka ei osaisikaan puhua savvoo.

Melojan kannalta Kallavesi jakaantuu käytännössä kahteen, toisistaan erilliseen osaan. Kuopion luoteispuolella sijaitsee Pohjois-Kallaveden saaristo useine retkisatamineen, ja kaupungin kaakkoispuolella on puolestaan Etelä-Kallaveden mainio retkeilyalue Puutossalmen lossin ja Säyneensalon välisellä alueella. Näiden kahden erillisen osan väliin jää noin kymmenen kilometrin mittainen, melojalle vähemmän mielenkiintoinen pätkä, josta puolet joutuu melomaan viitostien vieressä Kallan siltojen itäpuolella sijaitsevan Kelloselän jompaa kumpaa laitaa: joko kaupungin kylkeä sivuten tai Karhonsaaren ja sen laajan puulajipuuston kautta kiertäen. Välipätkän voi koukata toki pohjoisempaakin reittiä Sorsasalon ja Vaajasalon taitse.

Kallavesi mobiHiidessä joulukuussa 2021. Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Maisemallisesti Kallavesi koostuu monenkokoisten saarten ryppäistä, jotka luovat vaihtelua ja joita on hauska kierrellä. Kalliorantoja on mukavasti, mutta suuria kalliojyrkänteitä ei juurikaan näy. Kaikkialla on pitkiä ja enimmäkseen kapeita selkiä, jonka johdosta saarirykelmältä toiselle siirryttäessä onkin aina syytä tarkistaa tuulen suunta ja voimakkuus. Vaikka hyppy seuraaville saarille olisi vain kilometrin luokkaa, niin sivutuulella aalto tulee helposti 5-10 kilometrin matkalta. Koska näitä pitkiä aukkoja on ristiin rastiin, niin yleisilmeeltään Kallavesi on varsin avonainen ja tuulille altis järvi.

Etelä-Kallaveden maisemallinen erikoisuus on Kuopion Väinölänniemeltä järven toiselle puolelle Ritoniemeen ulottuva hiekkainen harjumuodostuma. Siihen kuuluvat Hietasalon ja Iivarinsalon saaret ovat komeine hiekkarantoineen erittäin suosittuja retkikohteita. Hietasalon länsirannan hiekkaranta on poikkeuksellisen iso ja upea (kuten tämä ilmakuvakin näyttää) ja saareen pääseekin Kuopion satamasta myös risteilyaluksilla. Vaikka Hietasalo ja Iivarinsalo ovat sesonkiaikaan varsin vilkkaita, niin kummassakin on hiekkarantoja ja tulipaikkoja sen verran runsaasti, että omaakin rauhaa pystyy yleensä löytämään. Harjumuodostelman kaakkoispäässä sijaitseva Ritoniemi on aiemmin ollut matkailukäytössä, mutta nykyisin se on yksityisomistuksessa.

Iivarinsalossa on tulipaikkoja ja käymälöitä eri puolilla saarta sen eteläisintä osaa lukuunottamatta. Tässä ollaan itärannan Pitkillähiekoilla. (Kuva: Leena Manner.)

Pohjois-Kallaveden puolella on vain vähän hiekkarantoja ja lisäksi ne ovat varsin pieniä. Alueen erikoisuutena voi sen sijaan pitää suurta Laivonsaarta ja erityisesti sen eteläisen osan korkeaa Laivonmäkeä, joka kohoaa lähes sata metriä Kallaveden pintaa korkeammalle. Mäellä kulkee polku, joka alkaa Laivonsaaren länsirannalta Tynnöri-saaren kohdalta. Heti rannasta noustua on polun vasemmalla puolella 1900-luvun alkupuolella toimineen grafiittilouhoksen jäänteitä.

Kallavedellä ei ole laajoja luonnonsuojelualueita, mutta joillakin saarilla on maihinnousurajoituksia lintujen pesimäaikaan. Kuopion torilta alkava Kuopion kansallinen kaupunkipuisto ulottuu yhtenäisenä koko keskisen Etelä-Kallaveden alueelle lähes Puutossalmen lossille saakka. Mutta kansallisen kaupunkipuiston statuskaan ei aseta mitään erityisiä rajoituksia liikkumiselle tai telttailulle, vaan normaalit jokamiehenoikeudet pätevät myös sen alueella. (Ja suoraan sanoen Etelä-Kallavedellä meloessani en ole koskaan tuntenut liikkuvani puistossa – ja vielä vähemmän olen tuntenut liikkuvani kaupungissa!)

Etelä-Kallavettä syksyisessä aamuauringossa.

Kallaveden varsinaiset nähtävyydet rajoittuvat alussa mainittuun Karhonsaaren puulajipuistoon ja Kuopion matkustajasataman edustalla olevaan Vasikkasaaren tuulimyllyyn, joka on pystytetty 1980-luvulla muistuttamaan saaressa aikoinaan todellisessa käytössä olleista tuulimyllyistä. Kallavesi onkin käytännössä puhtaasti luontokohde.

Hauto-Koistissa toimii autiotupana vanha maatalo, jossa on kymmenkunta laveripaikkaa. Lisäksi saaren pohjoispäässä on reilunkokoinen laavu.

Etelä-Kallavedellä retkisatamia on todella tiheässä ja niiden varustetaso on hyvä. Saarissa on myös useita hyväkuntoisia autiotupia, joissa on mainio yöpyä alku- ja loppukesän viileillä ilmoilla. Lisäksi muutama vanha kalamaja kertoo vanhoista elinkeinoista, mutta niissä yöpymistä en uskalla suositella siisteysintoilijoille. Pohjois-Kallavedellä retkisatamia on harvemmassa, mutta kuitenkin aivan riittävän tiheässä lyhyempiäkin päivämatkoja suosiville melojille. Retkisatamien lisäksi koko Kallaveden alueella on saarissa runsaasti virallisia tulipaikkoja maataukojen pitämiseen. 

Kallaveden retkisatamat sijaitsevat varsin lähellä Kuopiota, ja sesonkiaikaan alueella liikkuu paljon veneilijöitä. Telttapaikkoja on kuitenkin useimmissa retkisatamissa runsaasti – eivätkähän veneilijät sen puoleen telttoja juurikaan käytä – mutta iltaisin voi tulipaikoilla olla sitten sitäkin vilkkaampaa. Vilkas vesiliikenne keskittyy selvästi Etelä-Kallaveden puolelle ja Pohjois-Kallavedellä on huomattavasti rauhallisempaa.

Kuopion matkustajasatamasta tehdään runsaasti laivaristeilyjä, ja matkustajalaivoja näkeekin runsaasti kaupungin lähivesillä.

Kauppoja ei Kallavedellä ole muualla kuin Kuopiossa ja Vuorelassa. Iivarinsalosta voi käydä kaupassa myös Vehmersalmella, jonne tosin tulee noin 12 kilometriä suuntaansa. Kahvilatyyppisiä palveluja löytyy jonkin verran alueen laidoilta. Lähtöpaikkoja löytyy parhaiten Kuopion venesatamista, joista olennaisimmat on merkitty mobiHiiteen autopaikkoina.

Etelä-Kallavedelle voi tehdä vaikkapa vain kymmenen kilometrin päiväretken käväisemällä Rautoniemestä Iivarinsalon hiekkarannoilla, mutta järkevämpää on kierrellä 20-50 kilometrin mittainen lenkki. Myös Pohjois-Kallaveden puolella mielekkäiden lenkkien pituudet vaihtelevat 20-50 kilometrin välillä. Molemmat alueet kattava kierros tekee puolestaan tuollaiset 80-120 kilometriä.

Etelä-Kallavedeltä lähtee länteen kapea väylä Koiravedelle, Pitkälahteen ja Hiltulanlahteen. Molempien lahtien pohjukassa käyminen tekee 20 kilometrin lenkin.

Vesistöllisesti Kallavesi sijaitsee useiden vesireittien solmukohdassa. Yksi reitti saapuu pohjoisesta Iisalmi-Maaninka-suunnasta ja toinen idästä Tahko-Juankosken suunnasta. Vastaavasti vedet laskevat Soisalon kahta puolta toisaalta etelään Varkauden suuntaan ja toisaalta kaakkoon Heinäveden suuntaan. Niinpä erilaisia suuntia Kallavesi-retken pidentämiseksi on useita. Jos haluaa välttää edestakaisin melonnan, niin ympyrälenkkejä on tarjolla kaksi. Näistä pidempi on Soisalon kiertäminen, joka tekee noin 250 kilometriä, johon sisältyy Etelä-Kallaveden läpimelominen. Tästä Soisalon kierroksesta on oma esittelynsä.

Lyhyempi, noin 100 kilometrin lisäympyrälenkki kulkee Vehmersalmen ohi Suvasvedelle ja koukkaa sieltä pohjoiseen Riistavedelle ja edelleen länteen Juurusvedelle ja Jännevirran kautta takaisin Kallavedelle. Tämä lenkki hyödyntää Summan avokanavaa, joka on kaivettu huviveneliikenteen käyttöön aivan 2000-luvun alussa. Maisemallisesti tämä lenkki ei olennaisesti poikkea Kallavedestä, joskin matkan varrelle osuu kapeampia ja viljelysvaltaisempia osuuksia. Kauppoja tämän lenkin varrelta löytyy Vehmersalmelta sekä Riistavedeltä. Hauska yksityiskohta tällä reitillä on nimelliskulkusuunnan vaihtuminen lähellä Riistavettä – asian huomaa siitä, että punaiset ja vihreät viitat vaihtavat yllättäen puolta!

Pitkä-Hakun uusi laavu on mielenkiintoinen yhdistelmä seurustelulaavua ja perinteistä laavua. Väliseinän etupuolella on penkit ja oviaukosta pääsee laveripuolelle.

 

Kartta Etelä-Kallaveden retkisatamista ja veneilykohteista löytyy Kuopion kaupungin liikunta- ja ulkoilukarttasivulta.

Kansallisten kaupunkipuistojen verkkosivustolta löytyy lisätietoa Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta.

Alueen melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Kallavesi (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet	⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet	⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet	⭐⭐⭐⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto	⭐⭐⭐⭐
Lähtöpaikat	⭐⭐⭐⭐⭐

---

Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.