10 toukokuuta 2022

Nauvo-Brändö-Kustavi

 


Nauvo-Brändö-Kustavi: Saaristolaiskulttuuria ja omaa rauhaa

Jorma "Saja" Sajaniemi

Turun – tai oikeastaan Rymättylän – länsipuolella aukeaa laaja ja kohtuullisen suojainen saaristo. Täällä ollaan perinteisen saaristolaiskulttuurin äärellä, johon kuuluvat niin saaristolaiskylät vanhoine kirkkoineen ja juhannussalkoineen kuin komea saaristo ikiaikaisine kalavesineen.

Ympyrän Nauvo–Houtskari–Brändö–Kustavi–Rymättylä–Nauvo sisään jää laaja, maisemallisesti omaleimainen ja yllättävän yhtenäinen saaristo. Saaret ovat pääosin metsäisiä ja rantojen avokalliot avartuvat pikku hiljaa länteen päin mentäessä. Suurimmat avokalliot löytyvät alueen lounaiskulmalta Äpplön suunnalta, mutta avoimen ulkosaariston tuntua ei sielläkään ole. Tämä taitaakin olla laajin metsäisten kalliosaarten kirjoma alue koko Suomessa.

Alueen laidat ovat tiheään rakennettuja vanhan saaristolaisasutuksen jäljiltä ja varsinkin Saariston rengastien läheisyydessä on paljon loma-asutusta. Mökit kuitenkin vähenevät, kun mennään kauemmaksi suurista saarista, ja pienemmiltä saarilta löytyykin helposti rauhallisia taukopaikkoja hienoissa maisemissa.

Nauvo-Brändö-Kustavi-alue mobiHiidessä toukokuussa 2022.
Karttapohja: Maanmittauslaitos.

Melonnan kannalta alue tarjoaa vaihtelevia olosuhteita. Enimmäkseen alue koostuu varsin tiheästä saaristosta, mutta myös muutaman kilometrin levyisiä ja reilun kymmenen kilometrin mittaisia selkiäkin on tarjolla, joten varsin merellisissä olosuhteissa täällä liikutaan. Suurimmat selät ovat Airisto aivan Turun edustalla, Kihti Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välissä sekä Iniönaukko erottamassa Iniötä ja Kustavia toisistaan.

Kihti on kapeimmillaan vain parin kilometrin luokkaa sekä Torsholman tasalla että Jurmon etelä- ja pohjoispuolen kohdalla. Pohjois-etelä-suuntaiset tuulet pääsevät kuitenkin puhaltamaan näihinkin kohtiin jopa satojen kilometrien matkalta, joten sivuaallokko voi olla varsin paha.

Iniönaukkokin on kapeimmillaan vain muutaman kilometrin luokkaa suoraan Iniön pohjoispuolella, mutta siihenkin pääsee aalto tulemaan sekä idästä että lännestä lähes 15 kilometrin päästä. Lisäksi etelätuuli voi tehdä tuohon kohtaan hankalan ristiaallokon. Säätiedotuksia ja tuuliennusteita on siis syytä seurata!

 Katanpään linnakesaaren vuonna 1916 valmistunut pumppuhuone kätkee torninsa suojiin noin 12 000 litran kokoisen vesisäiliön. Rakennuksen alla on 60 metriä syvä porakaivo. 

Alueelta löytyy monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä, joista pohjoisin on Katanpään linnakesaari. Linnake monine rakennuksineen on rakennettu alun perin osaksi Pietari Suuren merilinnoitusta, jonka venäläiset perustivat 1910-luvulla Pietarin suojaksi ja joka koostui ympäri Suomenlahtea sijainneista rannikkolinnakkeista. Merilinnoitusketjun rakentaminen jäi aikanaan monilta osin kesken, ja toisen maailmansodan jälkeen siihen kuuluneita linnakkeita on purettu. Katanpään linnake onkin ainoana säilynyt alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1999 alue siirtyi puolustusvoimilta Metsähallituksen hallintaan ja on nykyisin Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde. 

Todellinen luontohelmi löytyy Katanpään linnakkeen eteläpuolelta, jossa on laaja ja tiheä, täysin rakentamaton saaristo. Alue on aikaisemmin ollut puolustusvoimien suoja-alue, joten siellä on ollut tiukat liikkumisrajoitukset eikä sinne ole saanut rakentaa. Niinpä alue on säilynyt käytännössä koskemattomana. Nykyisin sen kattaa pääosin suuri luonnonsuojelualue, jossa saa liikkua ja pitää maataukoja, mutta jossa telttailu on tiettävästi kielletty. Alue on kooltaan noin 5x4 kilometriä ja vetää rauhallisuudessaan vertoja Saaristomeren kansallispuiston parhaimmille osille.

Katanpään entinen suoja-alue on rauhallinen ja sokkeloinen paratiisi vilkkaiden veneväylien jälkeen.

Vanhoista elinkeinoista muistuttavat silliperinteestään tunnettu Röölä sekä Ahvensaaren käytöstä poistunut kalkkikaivos. Röölässä on kesäkaudella auki olevat silliperinnemuseo ja myllymuseo sekä ravintolapalveluja. Ahvensaarella ei palveluja ole, mutta siellä pääsee tutustumaan vuosina 1845-1956 toimineeseen, sittemmin osittain vedellä täyttyneeseen kalkkikaivokseen. Turkoosi vesi ja valkoiset kallioseinämät houkuttelevat kesäpäivänä varmasti uimaan!

Alueen kaakkoiskulmalla sijaitseva Seili on tunnettu vuonna 1619 perustetusta leprasairaalasta ja saman vuosisadan lopulla alkunsa saaneesta mielisairaalatoiminnasta. Sairaala lopetti toimintansa vasta vuonna 1962, jonka jälkeen saareen perustettiin Turun yliopistoon kuuluva Saaristomeren tutkimuslaitos. Alueella on nykyisin myös majoitus- ja ravintolapalveluja sekä vierassatama. Kesäaikaan saaressa järjestetään opastuskierroksia, joilla pääsee tutustumaan muun muassa vuodelta 1733 peräisin olevaan puukirkkoon.

Kirkko- eli votiivilaivatraditio levisi Ahvenanmaalle ja edelleen Turun saaristoon ja mantereelle viimeistään 1500-luvulla. Kuvan kolmimastoparkki löytyy Iniön kirkosta.  Museovirasto on määritellyt Iniön kirkkoa ympäröivän Iniön kirkonkylän – samoin kuin alueen useimpien muidenkin kirkkojen ympäristöt – valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkot ympäristöineen ovatkin ehdottomasti tutustumisen arvoisia.

Koko alueen keskellä sijaitsee Iniön hieno saaristolaiskylä ja sen vuonna 1800 valmistunut kivikirkko. Muita käyntikohteita ovat Nauvon vilkas keskusta 1400-luvun puolivälissä rakennettuine keskiaikaisine kivikirkkoineen, Korppoon samoin 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva kivikirkko, Houtskarin tunnelmallinen kyläkeskusta ja sen vuodelta 1704 oleva puukirkko, Norrskatan vuonna 1934 valmistunut puukirkko,  Rymättylän 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, Merimaskun vuodelta 1726 oleva puukirkko sekä Brändön 1740-luvun lopulta peräisin oleva puukirkko. Täällä pääsee siis tekemään melkoisen kirkkokierroksen ja jokaisen kirkon tuntumassa saa täytettä joko vatsaansa tai ruokavarastoihinsa ja parhaimmissa paikoissa kumpaankin. Mikäli on kiinnostunut kirkkoarkkitehtuurista myös ilman kulinaarista aspektia, niin sitten on vielä tarjolla tutustuminen Velkuan kirkkoon.

Kihdin ylitys kauniissa säässä on hieno kokemus. Tässä palataan Brändön puolelta Manner-Suomeen Torsholman tasalla, missä ylitys on vain noin kaksi kilometriä. Etelän suuntaan vettä sitten näkyy huomattavasti enemmän!

Brändö kuuluu Ahvenanmaan maakuntaan ja piipahdus Ahvenanmaalla antaa kotijoukkojen silmissä runsaasti urhoollisuuspisteitä – onhan sinne päästäkseen joutunut ylittämään Kihdinkin! Toki ylitys on parhaimmillaan vain parin kilometrin luokkaa, mutta kaikkeahan ei tarvitse kotona kertoa. Muutoin Brändön nähtävyydet rajoittuvat oikeastaan vain Lappon mainioon Saaristomuseoon, jonne pääsemiseksi on ainakin aiemmin täytynyt tilata opas.

Brändön pääsaaren pohjoispuolella sijaitseva Ängskärs fjärden näyttää kartassa aivan kraatterilta, mutta on nykytiedon mukaan kuitenkin syntynyt magman tihkuttua ensin maankuoren läpi paksuksi pylvääksi, ja pylvään keskialueen vajottua myöhemmin takaisin laita-alueiden kovettumisen jälkeen. Toinen vastaava alue on Iniön eteläpuolinen Mossala fjärden.

Nauvo-Brändö-Kustavi-alue ei varsinaisesti sivua avomerta eikä sen sisällä ole suurten selkien takia vaikeasti navigoitavia laivareittejä, joten alueelle ei myöskään ole ollut tarvetta rakentaa yhtään majakkaa eikä pookia merenkulun tarpeisiin. Sen sijaan Iniön kaakkoispuolelta löytyy tavanomaisia merimajakoita ulkoisesti varsin paljon muistuttava Perkalan lentomajakka, joka rakennettiin 1930-luvun lopulla osaksi Helsingistä Tukholmaan kaavailtua lentomajakoiden ketjua. Ketju jäi kuitenkin keskeneräiseksi ja poistui kokonaan käytöstä, kun valosignaalin käyttö korvautui lentoliikenteessä radiosuuntimatekniikalla. Koko Helsinki-Tukholman ketjusta on jäljellä enää kolme lentomajakkaa, joista Perkalan majakka on parhaiten säilynyt.

Eiköhän tällaisesta maisemasta löydy paikka teltalle. Tämä näkymä löytyy Kihdin tuntumasta Manner-Suomen puolella.

Retkisatamia on tarjolla todella niukasti ja ne harvatkin keskittyvät alueen itäkulmalle. Tätä puutetta kompensoivat alueen monet leirintäalueet sekä Katanpään linnoituksen telttailualue. Yöpyminen onnistuu hyvin myös jokamiehenoikeudella, sillä sopivia yöpymissaaria löytyy runsaasti, kunhan ymmärtää välttää aivan pahimmat mökkikeskittymät.

Ahvenanmaan puolella näyttää olevan sellainen käsitys, että jokamiehenoikeudet eivät ole siellä voimassa. Suomen viranomaisilla on asiasta toisenlainen näkemys, mutta rauhallisia yöunia kaipaavan kannattaa pystyttää telttansa Ahvenanmaan puolella virallisille leirintä- ja telttailualueille.

Kauppoja, kahviloita ja ravintoloita on alueella yllättävän tiuhassa. Samoin lähtöpaikkoja löytyy mukavasti. Retkeä suunnitellessa kannattaa kyllä katsoa myös vaihtoehtoisia lähtöpaikkoja mahdollisten pysäköintirajoitusten takia.

Vuosnaisten lähellä tulee helposti suunnistettua Puuskerin ja Lyyskerin välisen suojaisan salmen kautta, mutta siinä on tiukka kaislikko, jonka läpäisy on aikamoinen punnerrus. Aikoinaan jouduin puskemaan sen läpi silloisen retkenvetäjän perässä, joten pitihän tuohon kaislikkoon tutustuttaa myös omat retkeläiset, kun sitten myöhemmin pääsin itse vetämään retkeä!

Nauvo-Brändö-Kustavi-alue on kooltaan tuollaiset 50x50 kilometriä, joten sinne mahtuu helposti reilusti yli 200 kilometrin lenkki. Toisaalta vaikkapa 50 kilometrin kierros Parattulasta Iniön länsipuolelle antaa jo hienon tuntuman alueen saaristoon. Todella pitkää retkeä haluava voi jatkaa etelään Saaristomeren kansallispuiston puolelle (josta on oma esittelynsä), länteen Ahvenanmaan puolelle ja ehkäpä samalla kiertää koko Ahvenanmaan, tai pohjoiseen vaikka aina Tornioon saakka. Kaikilla näillä jatko-osuuksilla joutuu sitten kyllä ottamaan tuntumaa avomereen.

Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta löytyy lisätietoja Seilistä sekä Katanpään linnakesaaresta.

Nauvo-Brändö-Kustavi-alueen melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).

Nauvo-Brändö-Kustavi (tähtiluokitus):

Luonto ja nähtävyydet⭐⭐⭐⭐
Melontaolosuhteet⭐⭐⭐
Leiriytymismahdollisuudet⭐⭐
Ruoka- ja vesihuolto⭐⭐⭐⭐⭐
Lähtöpaikat⭐⭐⭐⭐



Kartta kaikista tällä sivustolla kuvatuista alueista löytyy mobiHiiden Minne melomaan? -sivulta.

3 kommenttia:

  1. Tarkoittaako kohdearvioinneissa melontaolosuhteet sitä, että mitkä ne teillä oli tuolloin retkeillessä, vai yleisesti arvio. Mitä konkreettisesti esim. kaksi tähteä tarkoittaa melontaolosuhteissa? Retkien suunnittelun kannalta tätä mietin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, heti napin painalluksen jälkeen löytyykin ohje tuolta välilehdeltä

      Poista
    2. Hyvä, että löytyi :) Sen verran voin tarkentaa, että tähtiluokitus on yleinen arvio eikä perustu minkään yksittäisen retken olosuhteisiin. Merellä kaksi tähteä tarkoittaa käytännössä sitä, että aiempaa merikokemusta on kyllä syytä olla kaikilla osallistujilla. Ja joku varsin kokenutkin saisi joukossa mielellään olla.

      Poista

Nämä ovat kiinnostaneet viime aikoina: