Kolovesi-Linnansaari: Kun 1+1 = 3
Koloveden kansallispuistoa pidetään melojan paratiisina eikä samalla suunnalla oleva Linnansaaren kansallispuistokaan sille maineessa kovin paljon häviä. Sen sijaan näiden kahden kansallispuiston välissä sijaitseva Joutenveden luonnonsuojelualue on jäänyt paljon vähemmällä huomiolle, vaikka sekin tarjoaa melojalle rauhaa ja erinomaista silmäkarkkia sokkeloisten vesien muodossa. Yhdessä nämä kolme toisiinsa saumattomasti liittyvää kohdetta muodostavatkin laajan ja monipuolisen kattauksen suomalaista järviluontoa parhaimmillaan.
Koloveden kansallispuisto tunnetaan melojien keskuudessa komeista kallioistaan, moottorivenekiellosta sekä saimaannorpasta. Näistä kaksi ensimmäistä on Kolovedellä meloessa helppo havaita, mutta saimaannorpan näkeminen vaatii hyvää onnea. Itse olen melonut Kolovedellä varsin useasti, mutta norpan olen siellä onnistunut näkemään vain kerran. Toisaalta norppa on varmastikin nähnyt minut montakin kertaa, joten Kolovedeltä onkin aina voinut palata kotiin tyytyväisin mielin, kun on tiennyt, että on kohdannut norpan – vaikka ei olekaan nähnyt sitä!
 |
| Lapinselän lohkarerantaa. Hiukan etelään tästä paikasta uiskenteli norppa pitkin tyyntä Koloveden pintaa rauhallisesti minua vastaan ja ohitti kajakkini noin kymmenen metrin päästä. Ihan mukava kokemus! |
Koloveden hienointa luontoa ovat eittämättä Vaajasalon länsipuolen komeat kalliot ja Lapinselän upeat lohkarerannat. Yksittäisistä nähtävyyksistä merkittävimmät ovat ilman muuta Ukonvuoren ja Vierunvuoren kalliomaalaukset, mutta kyllä Kolovesi on selkeästi varsin puhdas luontokohde, johon tullaan upeiden kallioiden ja rauhallisten melontavesien vuoksi. Ja kyllähän moni toivoo norpankin täällä näkevänsä!
Koloveden kaksi suurta saarta – Vaajasalo ja Mäntysalo – pakottavat melojan kulkemaan pitkiä, vaikkakin kapeita, luode-kaakko-suuntaisia selkiä, ja jos tuuli sattuu puhaltamaan ikävästä suunnasta, niin helposti joutuu paahtamaan kilometrikaupalla vastatuuleen. Retkisatamia Kolovedellä on mukavasti, mutta Hirviniemeä lukuunottamatta ne ovat maastoltaan kivikkoisia ja telttapaikat ovat kortilla. Kaikissa retkisatamissa on puisia telttalavereita, mutta niiden lukumäärä on kovin rajallinen. Merkittyjen telttailualueiden ulkopuolella ei Koloveden kansallispuistossa saa telttailla.
Kesäaikaan Kolovedellä saa liikkua varsin vapaasti. Ainoastaan Mäntysalon länsipuolella, Pienellä Kolovedellä on norppien suojelemiseksi alue, jolla on tiukka liikkumiskielto ympäri vuoden. Voimassaolevat rajoitukset onkin syytä varmistaa ennen retkelle lähtöä kansallispuiston verkkosivuilta.
 |
| Vaajasalon lounaispuolen rantakallioita Koloveden kansallispuistossa. |
Suuren osan Haukivettä kattava Linnansaaren kansallispuisto on myös puhtaasti luontokohde. Alue on Koloveden kansallispuistoa selvästi suurempi ja monipuolisempi. Komeita kalliojyrkänteitä on niukasti, mutta sen vastapainona Linnansaaren kansallispuistossa on useita upeita hiekkarantaisia retkisatamia, joihin on hyvä tulla suuremmallakin joukolla. Linnnansaaren kansallispuiston suuresta pinta-alasta haukkaavat merkittävän osan suuret selkävedet, mutta alueella on myös pienten saarten muodostamia sokkeloita, joissa on hauska kierrellä ja puikkelehtia.
Kansallispuiston pääsaarella olevasta Sammakkoniemen laajasta retkisatamasta lähtee luontopolkuja eri puolille saarta. Vajaan kilometrin patikoinnin päässä sijaitsee Linnansaaren perinnetila torppineen, jossa pääsee tutustumaan 1900-luvun alun yksinkertaiseen saaristoelämään.
Telttailu on sallittua tämänkin kansallispuiston alueella vain merkityillä telttailualueilla, mutta retkisatamia on onneksi runsaasti eri puolilla kansallispuistoa. Saimaannorpan takia asetetut rajoitukset kohdistuvat talviaikaan eivätkä siten vaikuta melojiin. Lintujen pesinnän takia maihinnousu on kielletty osalle saarista heinäkuun puoliväliin saakka.
 |
| Näkymä Myhkyrän retkisataman rannasta Linnansaaren kansallispuiston pohjoisosassa. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa liikkuu paljon melojia ja retkisatamissa on parhaimpana sesonkina vilkasta. Leiriin tuloa ei kannatakaan jättää iltamyöhään, koska useimmissa retkisatamissa telttapaikkoja on niukasti. Joutenvedellä on hiljaisempaa ja retkisatamien puuttuessa kävijät jakaantuvat tasaisemmin eri saariin. |
Linnansaaren kansallispuiston eteläpuoliskoa luonnehtivat aavat selkävedet, joissa aalto pääsee herkästi kasvattamaan korkeuttaan. Yksi suosittu retkien aloituspaikka on Oravi monenlaisine matkailupalveluineen, mutta vaikka kansallispuiston pääsaari on vain muutaman kilometrin päässä Oravista, niin etelänpuoleisilla tuulilla matka voi alkaa hyvinkin keikkuisasti, sillä tuulella ja aalloilla on Oravin edustalla pahimmillaan kymmenisen kilometriä aavaa vettä voimiensa keräämiseen.
 |
Tuunaanselkää Linnansaaren kansallispuiston eteläosassa. |
Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot yhdistävällä Joutenvedellä ei tuulesta yleensä ole haittaa. Alue koostuu hyvin tiheästä saaristosta, joka on valtaosiltaan eri tavoilla suojeltua. Koloveden ja Linnansaaren tapaan myös Joutenvedellä esiintyy saimaannorppaa, vaikka itse en ole siellä norppaan koskaan törmännytkään. Myös täällä laajat talviaikaiset maihinnousukiellot kertovat alueen norppakannasta.
 |
Joutenveden tiheä saaristo tarjoaa suojaa tuulilta. |
Joutenvedeltä löytyy sekä kalliojyrkänteitä että loivia silokalliorantoja, joihin on hyvä pystyttää leiri. Virallisia retkisatamia Joutenvedellä ei ole ensimmäistäkään, kun Kontiosaaressa aiemmin olleen Joutenveden ainoan retkisatamankin ylläpito on lopetettu. Tämä on suuri sääli, sillä matka Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen retkisatamien välillä on lyhimmilläänkin noin 35 km. Sen voi tietysti hujauttaa yhdessä päivässä, mutta silloin varsinaisen Joutenvedellä kiertelyn joutuu jättämään kokonaan väliin. Joutenvedellä on kuitenkin (kesäaikaan) voimassa normaalit jokamiehenoikeudet, joten sinne kannattaakin pysähtyä yöpymään esimerkiksi johonkin mobiHiiteen merkityistä yöpymispaikoista ja kierrellä kaikessa rauhassa etenkin järven eteläpuoliskon sokkeloista saaristoa.
 |
Joutenveden Kontiosaaressa oli aiemmin virallinen retkisatama, mutta sen ylläpito on lopetettu. Jokamiehenoikeudella täällä saa toki edelleen yöpyä. |
Autopaikkoja on eri puolilla näiden kolmen kohteen kokonaisuutta varsin mukavasti, mutta kauppoja ei ole kuin yksi: Oravin kyläkauppa. Lisäksi muutama kauppa on saavutettavissa kohtuullisella melonnalla. Ensinnäkin Enonkosken kaupalle tulee Joutenveden etelälaidalta kymmenisen melontakilometriä, jonka jälkeen on vielä käveltävä puolisen kilometriä tietä pitkin. Vastaavasti Linnansaaren kansallispuiston pohjoislaidalta on Kangaslammen kaupalle vesimatkaa reilu kymmenen kilometriä, jonka päälle vielä reilu kilometri maataivallusta. Koloveden läheisyydessä ei kauppoja ole.
Linnansaaren kansallispuistosta katsoen Rantasalmikin tuntuu houkuttelevalta kauppareissun kohteelta. Rantasalmen kuntakeskuksen vierasvenesatama on aivan kauppojen vieressä, mutta sinne päästäkseen joutuu melomaan Linnansaaren kansallispuistosta aika matkan. Etelästä joutuu kiertämään Ketveleen kanavan kautta ja pohjoisesta Kupialan rullaradan kautta, mutta molemmissa tulee melontamatkaa 15-20 kilometriä suuntaansa. Yksi vaihtoehto on yhdistää nämä reitit puoliympyräksi, jolloin tulee samalla siirryttyä kansallispuiston toisesta päästä sen toiseen päähän.
Rantasalmen kaupoille pääsee myös maantietä pitkin Mustalahden satamasta, joka sijaitsee vain viiden kilometrin päässä Linnansaaren kansallispuiston keskisistä osista, mutta satamasta on kaupalle maamatkaa vielä kolme ja puoli kilometriä suuntaansa.
 |
| Linnansaaren kansallispuiston (vasemmassa laidassa), Joutenveden (keskellä) ja Koloveden kansallispuiston (oikeassa laidassa) melontakohteet mobiHiidessä joulukuussa 2021. Karttapohja: Maanmittauslaitos. |
Koska alue on iso ja autopaikkoja löytyy sen eri puolilta, niin tarjolla on hyvinkin monenpituisia retkiä. Kolovedellä Vaajasalon kierto on noin 20 kilometriä ja koko kansallispuiston huolellisempi koluaminen tekee noin 50 kilometriä. Joutenveden eteläosien kiertely lähtee 30 kilometristä ja koko alueen koluamiseen menee helposti 50-60 kilometriä. Linnansaaren kansallispuistoon voi tehdä parinkymmenen kilometrin pikapyrähdyksen, mutta koko alueen tutkimiseen pystyy hyvin käyttämään sata kilometriä.
Edelliset olivat siis alueen yksittäisille järville suuntautuvia retkiä. Kun jokaisen järven luonto on kuitenkin omanlaisensa, niin parhaiten tästä kokonaisuudesta pääsee nauttimaan yhdistämällä samaan retkeen joko kaksi tai kaikki kolme järveä. Kilometrimäärää voi kasvattaa mielensä mukaan, mutta 150-200 kilometrillä saa jo aikaan hienon retken, jossa näkee niin jyrkkiä kallioita, mainioita hiekkarantoja kuin uskomattomia saarisokkeloitakin.
Koloveden ja Joutenveden välillä saa pienen virtausedun melomalla Kolovedeltä Joutenveden suuntaan Pyylinsaaren itäpuolelta Ruokovirran kautta ja toiseen suuntaan Pyylinsaaren länsipuolta joko Uittovirran tai Hiekkavirran kautta. Joutenveden ja Linnansaaren kansallispuiston väliä voi kulkea etelässä joko Haponlahden tai Oravin kanavien kautta tai pohjoisessa olevan Tappuvirran kautta. Näissä ei suuria virtauseroja ole.
 |
| Saaristoa Linnansaaren kansallispuiston pohjoispäässä. |
Alue liittyy myös Suomen suurimman saaren, Soisalon, kiertoon, josta on oma kuvauksensa. Soisalon kierto sivuaa Koloveden pohjoisosia ja kulkee sekä Joutenveden että Linnansaaren kansallispuiston pohjoisosien tai keskiosien kautta riippuen siitä, kulkeeko suorempaa reittiä Tappuvirran kautta vai kiertääkö etelämpää Oravin kautta.
Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta löytyy lisätietoja Koloveden kansallispuistosta, Joutenveden luonnonsuojelualueesta sekä Linnansaaren kansallispuistosta.
Alueen melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).
Kolovesi-Linnansaari (tähtiluokitus):
| Luonto ja nähtävyydet | ⭐⭐⭐⭐ |
| Melontaolosuhteet | ⭐⭐⭐⭐ |
| Leiriytymismahdollisuudet | ⭐⭐⭐ |
| Ruoka- ja vesihuolto | ⭐⭐⭐ |
| Lähtöpaikat | ⭐⭐⭐⭐⭐ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti