Rahjan saaristo: kompakti alue avomeren syleilyssä
Kalajoen lounaispuolella sijaitseva Rahjan saaristo tarjoaa meriluonnon kaikki vyöhykkeet tiiviissä paketissa luonnon ystävän nautiskeltavaksi. Alue koostuu pienestä, hyvin suojaisesta vesialueesta sekä sitä suojaavasta, ympärysmitaltaan parinkymmenen kilometrin mittaisesta saaresta, jonka kiertäessään joutuukin sitten pakosti myös avomeren puolelle. Hyvä palveluvarustus tekee Rahjan saariston houkuttelevaksi viikonloppuretken kohteeksi.
Perämeren saaret keskittyvät pääosin Merenkurkun tuntumaan, kun taas Kokkolan pohjoispuolelta löytyy saaria hyvin vähän ja suojaista saaristoa vielä vähemmän. Yksi harvoista suojaistakin vettä tarjoavista paikoista on Rahjan saaristo Kalajoen lounaispuolella. Alue on kyllä kovin pieni – tosin Perämerellä sijaitsevaksi saariryhmäksi suuri. Rahjan saariston luonto on monipuolinen, ja kun alueella on runsaasti retkisatamia ja lähtöpaikkojakin löytyy mukavasti, niin ei ihme, että alue on melojien piirissä tunnettu retkikohde
Rahjan saaristo on tyypillistä loivaa maankohoamisaluetta: vedet ovat matalia ja erittäin kivikkoisia, saaret ovat matalia ja kivikkoisia ja niissä on merestä hitaasti irtautuvia kivikkoisia kluuvijärviä. Avomeren laidalta löytyy onneksi myös mukavia matalia kallioita. Oman lisänsä luonnon monimuotoisuuteen tuo alueen itälaidalla oleva Siiponjoen suisto, johon on kasautunut joen mukanaan tuomaa hiekkaa. Rahjasta löytyykin kaikki meriluonnon vyöhykkeet, mikä on Perämerellä hyvin harvinaista.
 |
| Tällaiset näkymät saavat kyllä katseen kääntymään merikartan suuntaan ja pohtimaan: ”Löytyisiköhän tästä lähistöltä edes jotenkin oikeaan suuntaan kulkevaa veneväylää?” |
Melojan kannalta Rahjan saaristo on jossain määrin tyly. Kivikkoiset vedet vaativat jatkuvaa tarkkaavaisuutta, joten pienveneväylät ovatkin houkutteleva vaihtoehto silloin kun sellaisia sattuu olemaan käytettävissä. Maihin on useimmiten vaikea päästä, koska rantojen kivikkoisuus ja louhikkoisuus sekä paikoin runsas vesikasvillisuus tekevät rantautumisesta usein hankalaa – ellei jopa mahdotonta.
Matalat saaret näyttävät äkkinäisen silmiin lähinnä pusikoilta, mutta kasvillisuutta paremmin ymmärtävälle alue onkin sitten aarreaitta. Merestä nousevan maaperän tarjoamat kasvuolosuhteet muuttuvat ajan myötä, jonka seurauksena myös lajistossa on vaihtelua. Kluuvijärvet saavat aika ajoin suolapurskauksia merenpinnan korkeusvaihteluiden myötä, ja järvien kasvillisuus reagoi suolapitoisuuden muutoksiin jatkuvasti. Siiponjoen suojaisessa suistossa veden suolapitoisuus muuttuu varsin hitaasti, mikä näkyy myös alueen kasvistossa.
 |
| Rahjan saaristo mobiHiidessä joulukuussa 2023. Karttapohja: Maanmittauslaitos. |
Rahjan saariston suojainen osa on pituudeltaan noin kuusi kilometriä ja leveyttä sillä on vain kaksi kilometriä, joten kovin pitkään siellä ei jaksa pyöriä. Tälle suojaiselle alueelle pääsee suoraan lähtörannoista ja siellä on useampikin retkisatama, joten kovemmankin kelin sattuessa retken kyllä saa tehtyä, mutta melontamatka jää silloin väistämättä kovin lyhkäiseksi.
Suojaisen alueen rajaa idässä ja etelässä manner sekä lännessä alueen ainoa reilumman kokoinen saari, Pappilankari, joka aukeaakin sitten muilta syrjiltään avomerelle. Pappilankarin kiertäminen tekee noin 20 kilometriä, ja siinä tulee samalla kuljettua myös edellä kuvatun suojaisen osan läpi. Niinpä yli 30 kilometrin retken tekeminen alkaa vaatia jo aikamoista sukkulointia pikkusaarten ympärillä. Viikonloppuretkeä pitempään reissuun Rahjan saaristoon ei siis kannata lähteä.
Mutta merellä kun ollaan, niin tokihan retkeä voi jatkaa niin pohjoiseen kuin eteläänkin, mutta molemmissa suunnissa joutuu saarten puutteessa kulkemaan väkisinkin pitkän matkan avomeren laitaa. Pohjoisessa seuraavat saaret – ja samalla myös seuraavat retkisatamat – taitavat löytyä vasta Raahen kohdalta eli noin 60 kilometrin päästä. Etelän suuntaan täytyy vastaavasti matkata tuollaiset 35 kilometriä ennen seuraavia retkisatamia. Etelään mentäessä joutuu lisäksi ohittamaan Lohtajan Vattajanniemen, mikä ei kuitenkaan onnistu kovapanosammuntojen aikana.
Vattajanniemen kärjessä sijaitseva Ohtakarin kalastajakylä on turistien suosiossa ja sinne tulee Rahjan saaristosta tuollaiset 15 kilometriä. Matkan varrella on Himangan edustan kovin tiheästi mökitetty saarirypäs.
 |
| Rahjan saaristo on maaperältään enimmäkseen monenkokoisia kiviä sisältävää moreenia. Aallot ovat vieneet pienimmän aineksen pois, ja niinpä rantojen kivikot tekevät rantautumisen hankalaksi. Pitkät, luoteiskärjistään kallioiset niemet ovat seudulle tyypillisiä. |
Loma-asutusta on Rahjan saaristossa paikoin runsaasti. Alueelta löytyy kyllä myös pitkiä pätkiä rakentamattomia rantoja, mutta koska maihinnousu on monesti haasteellista, niin taukopaikan etsimiseen kannattaa varata aikaa.
Alueen koon huomioiden Rahjan saaristossa on todella runsaasti retkisatamia ja lisäksi telttailu on jokamiehenoikeuksien perusteella sallittua lähes kaikkialla. Alueella on kuitenkin pienehköjä rajoitusalueita, joissa vesillä liikkuminen ja maihinnousu ovat kiellettyjä huhtikuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Nämä alueet selviävät esimerkiksi Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta löytyvästä Rahjan saariston esitteestä.
Erityisiä nähtävyyksiä ei Rahjan saaristossa ole. Ulkokallan majakallekin joutuu melomaan avomerta pitkin 15 kilometriä sivunsa. Välin ainoa saari on Maakalla, josta löytyy kalastajakylä ja vanha kirkko. Näillä kahdella saarella on Ruotsin vallan ajalta periytyvä ”itsehallinto”, joka tosin tarkoittaa nykyään vain sitä, että valtio on antanut omistamansa maapohjan hallintaoikeuden paikallisille kalastajille. Mutta kovin ulkona nämä saaret kyllä ovat.
Alueella ei ole kauppoja, mutta sellaisia tuskin viikonloppuretkellä tarvitseekaan. Lähtöpaikkoja on hyvin.
 |
| Venekarin autiotupa sijaitsee suojassa avomereltä ja sille pääsee Konikarvon satamasta suojaista kolmen kilometrin reittiä Koivumällän takaa koukkaamalla. Suorilla matkaa satamasta tuvalle on vain noin kaksi kilometriä. |
Omassa itä-suomalaisessa mielessäni Rahjan saaristo vertautuu Ouran saaristoon, josta on oma esittelynsä. Molemmat ovat pieniä, maankohoamisen synnyttämiä, matalia ja kivikkoisia alueita, jotka ovat maisemallisesti samantyyppisiä – vaikka niiden etäisyys toisistaan onkin 300 kilometrin luokkaa. Ouran saaristo koostuu pienemmistä ja monilukuisemmista saarista kuin Rahja, joten siellä on selvästi enemmän sokkeloisia saarten välejä koluttavaksi. Sen lisäksi Ouran saaristossa on muutama erityinen nähtävyys, josta merkittävin on ehdottomasti Ouran pooki. Rahjan saaristossa ei yksittäisiä erityisnähtävyyksiä ole, mutta sen luonto on puolestaan monipuolisempi kuin Ouran saaristossa. Rahjan saaristossa on myös selvästi enemmän retkisatamia ja pääsy lähtörannasta suoraan suojaiselle alueelle. Ouran saaristoon päästäkseen on ensin ylitettävä sinänsä lyhyt, mutta avomeren aalloille altis osuus.
Rahjan saaristosta löytyy lisätietoa Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.
Rahjan saariston melontakohteiden tarkemmat kuvaukset ja sijainnit löytyvät mobiHiidestä (kartta).
Rahjan saaristo (tähtiluokitus):
| Luonto ja nähtävyydet | ⭐⭐⭐ |
| Melontaolosuhteet | ⭐⭐⭐ |
| Leiriytymismahdollisuudet | ⭐⭐⭐⭐ |
| Ruoka- ja vesihuolto | ⭐ |
| Lähtöpaikat | ⭐⭐⭐⭐⭐ |
