Suvorovin kanavat: Historiaa upeissa maisemissa
Tämä ympyrälenkki vie seikkailemaan Venäjän ja Ruotsin väliä edestakaisin, kunhan vain valitsee ajankohdan oikein. Joten olkoon tämän retken ajankohta vuosi 1798, jolloin viimeinenkin venäläisen kenraali Aleksandr Suvorovin nimeä kantavista kanavista valmistui. Ja nyt sitten seikkailemaan Ruotsin ja Venäjän rajavesille!
Turun rauhassa (1743) piirrettiin Ruotsin ja Venäjän välinen raja Saimaan halki ja tällöin Venäjä sai sekä Lappeenrannan linnoituksen että Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan. Venäjällä oli Saimaalla laivasto, mutta sen ainoa vesitie Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä kulki Ruotsin puolelle jääneen Puumalansalmen kautta, jossa venäläisten alusten piti maksaa tullimaksuja. Ruotsalaisten Saimaan laivasto piti kotisatamaansa Ristiinassa ja ruotsalaiset olivat lisäksi linnoittaneet Puumalansalmen, mikä teki tämän reitin vaaralliseksi mahdollisissa kärhämöissä. Vuosisadan lopulla venäläiset tekivätkin laajoja linnoitustöitä, joiden aikana rakennettiin muun muassa Kärnäkosken linnoitus Savitaipaleelle sekä neljä kanavaa, joiden ansiosta Venäjän laivasto pystyi liikkumaan Lappeenrannan ja Savonlinnan väliä tarvitsematta kulkea Ruotsin vesien kautta. Linnoitustöistä vastasi venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov.
 |
| Ympyrälenkin alue mobiHiidessä syyskuussa 2021. Turun rauhan raja (1790-luvulta olevan kartan mukaan) merkitty violetilla, Suvorovin kanavat sinisellä ja tekstissä mainittu Rajaluoto ympyrällä. Karttapohja: Maanmittauslaitos. |
Sitten taas sodittiin ja Haminan rauhassa (1809) Suomi tuli osaksi Venäjää, jolloin Suvorovin rakennuttamat kanavat menettivät sotilaallisen merkityksensä. Siis vain yhden vuosikymmenen sotilaallisen käytön jälkeen kanavat jäivät paikallisten talonpoikien ja kauppiaiden käytettäviksi. Kanavista eteläisin, Kutvele, tarjosi – ja tarjoaa edelleenkin – hyvän reitin Saimaan etelärannan kaupunkien ja Puumalan välillä, ja niinpä sitä laajennettiin 1900-luvun alussa siinä määrin, että kanavan alkuperäisiä rakenteita ei ole enää näkyvissä. Kolme muuta kanavaa – Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale – ovat säilyneet alkuperäisempinä. Vuosina 2003-2008 Kukonharjun ja Telataipaleen kanavien rakenteita restauroitiin Museoviraston johdolla. Samalla kanavien varsille pystytettiin opastauluja.
 |
| Kukonharjun kanavan vanhoja rakenteita näkyy myös veden alla. |
Kyläniemen katkaiseva Kutveleen kanava ei siis enää ole Suvorovin aikaisessa kuosissaan. Kanavan vieressä kulkevan lossin mantereen puoleisessa päässä on kuitenkin hyvä opastaulu, johon kannattaa käydä tutustumassa. Käköveden itäpäässä sijaitsevaa vaatimatonta Käyhkään kanavaa ympäröi yksityiset maat eikä alueella ole minkäänlaista opastaulua. Kukonharjun kanava on kallioleikkauksineen ehkä näyttävin Suvorovin kanavista. Alueella on hyvä opastaulu sekä pahoin rapistunut opaspolku. Telataipaleen kanava on restauroitu hienosti ja sen varrella on myös erinomainen opastaulu. Käyhkään ja Telataipaleen kanavissa on matalat sillat, mutta melojille niistä ei ole minkäänlaista haittaa, joten kaikista kanavista pääsee melomalla läpi.
 |
| Telataipaleen restauroitu kanava. Erinomainen opastaulu sijaitsee tien kohdalla sillan eteläpuolella. |
Nyt on siis vuosi 1798, joten ympyrälenkin itäinen osuus eli Suvorovin kanavat sijaitsee Venäjällä. Ruotsin puolelle pääsee Telataipaleen pohjoispuolelta kiertämällä Siikaveden ja Vekaransalmen kautta Partalansaaren tuntumaan. Etelässä pitää puolestaan kiertää Kyläniemi ja meloa Lintusalon tuntumaan, jolloin samalla kannattaa ehdottomasti poiketa mobiHiidestäkin löytyvällä, Petraselän länsipäässä sijaitsevalla Rajaluodolla. Sieltä löytyy lähes 300 vuotta vanha, Suvorovin kanavien syntyyn johtaneen Turun rauhan rajapyykki. Siinä on hyvä tallustella edestakaisin Ruotsin ja Venäjän väliä ja pohtia samalla historian kulkua! Muilta osin Ruotsin puoleinen melontaosuus kulkee pakostikin Puumalan kautta, ja jos haluaa pysyä koko ajan turvallisesti Ruotsissa, niin Partalansaari pitää kiertää pohjoisen kautta. Toki nyky-Suomessa Partalansaaren voi kiertää myös etelän kautta tai kulkea vielä eteläisempää reittiä Leukoinsalmen kautta – pääasia että ympyrä sulkeutuu.
Maisemallisesti tämä kierros on varsin upea! Pääosa reitistä kulkee komeiden kallioiden lomassa, ja vaikka ne monesti ovat turhan korkeita ja jyrkkärantaisia melojalle, niin aina on joukossa myös matalampia ja loivempia luotoja mainioiksi taukopaikoiksi. Parhaimmat kalliosaaret taitavat löytyä Rajankivenselältä ja sen ympäristöstä kierroksen kaakkoiskulmalla sekä Kurensalon itäpuolelta Rajaluodon tuntumasta. Reitin etelälaidalla Kyläniemen suunnalla on puolestaan laajoja hiekkarantoja, jotka kutsuvat uimatauon pitämiseen. Pusikkorantoja osuu reitille hyvin vähän – lähinnä Käköveden osuudelle sekä Telataipaleen ympäristöön. Telataipaleen viereinen, yli kymmenen kilometrin Lepistönselkä tarjoaa jännittävää nähtävää, sillä sen Venäjälle kuuluva itäranta on pelkkää pusikkoa, mutta Ruotsille kuuluva länsiranta toinen toistaan komeampia kallioita. Hyvä, että olemme osa Ruotsia!
 |
| Kalliosaaria Rajakivenselän lähistöllä. |
Muista nähtävyyksistä kannattaa mainita Puumalan eteläpuolella sijaitseva Liehtalanniemen museotila sekä Partalansaaren länsipuolella sijaitseva hauska Rakokivi, jossa pääsee melomaan siirtolohkareen alitse.
Retkisatamia alueella on runsaasti, mutta siitä huolimatta kahden peräkkäisen retkisataman väli voi olla pitkäkin. Ruokakauppoja löytyy reitiltä puolestaan vain Puumalasta. Toki Lohilahdella ja Sulkavalla on kaupat, mutta niihin tulee jo reilumpi koukkaus. Retken suunnittelussa kannattaa nämäkin asiat ottaa huomioon. Kyläniemen ympärillä on suuria, tuulille alttiita selkiä, ja vaikka Partalansaarta kiertävät selät ovat enimmäkseen kapeita, niin ne ovat kuitenkin pitkiä ja siten sielläkin voi aallokko olla sopivan suuntaisella tuulella varsin korkeaa.
 |
| Petrosaaren retkisatama lähellä Telataipaleen kanavaa sijaitsee suojaisassa lahdenpoukamassa. |
Kaikki neljä kanavaa sisältävän ympyrälenkin vähimmäispituus on noin 160 kilometriä. Lenkin voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa, joskin pienen virtausedun saa kulkemalla Suvorovin kanavat pohjoisesta etelään eli kiertämällä lenkin myötäpäivään. Mistään merkittävästä edusta ei tässä kuitenkaan ole kyse. Matkaa on helppo pidentää kiertelemällä saaristoissa tai poikkeamalla Pihlajaveden tai Luonterin puolelle, joista molemmista löytyy lisää hienoja kallioita ja mukavia hiekkarantoja.
Jos aikaa taas on vähän, niin kahden kanavan (Käyhkää ja Kukonharju) minikierros Puumalan kautta on lyhimmillään noin 70 kilometriä. Kaikki kanavat läpikäyvä yhdensuuntainen ei-ympyrälenkki tekee tuollaiset 60 kilometriä, mutta silloin joutuu ajelemaan autoilla edestakaisin ja Ruotsi jää kokonaan näkemättä.
 |
| Hietasaaren retkisatama lähellä Kyläniemeä. Saari on kaksiosainen ja retkisatama sijaitsee osien välisellä kannaksella, johon voi rantautua molemmin puolin. |
Lähtöpaikkoja löytyy reitin varrelta moniakin. Koska Puumalassa sijaitsee ainoa kauppa, niin se kannattaa sijoittaa ennemminkin retken puoleen väliin kuin lähtöpisteeksi. Muilta osin lähtöpaikan valinta riippuu tietenkin omasta tulosuunnasta.
Lisätietoja Suvorovin kanavista löytyy esimerkiksi Wikipediasta.
Museoviraston verkkosivuilta löytyy lisätietoja Suvorovin kanavien restauroinnista tiiviinä verkkosivuna sekä laajempana pdf-julkaisuna.
Suvorovin kanavat (tähtiluokitus):
| Luonto ja nähtävyydet | ⭐⭐⭐⭐⭐ |
| Melontaolosuhteet | ⭐⭐⭐ |
| Leiriytymismahdollisuudet | ⭐⭐⭐⭐ |
| Ruoka- ja vesihuolto | ⭐⭐⭐ |
| Lähtöpaikat | ⭐⭐⭐⭐⭐ |
